Lapsiperheiden köyhyys lisääntyy Helsingissä

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 39 / 23.10.2009

Lapsiperheiden ja nuorten köyhyys lisääntyy rajusti Helsingissä. Vähävaraisten lasten ja nuorten osuus on kasvanut 90-luvun puolivälin kuudesta prosentista jo lähes 16 prosenttiin. Toimeentulotuen varassa elävissä perheissä on noin 11500 lasta.

Nämä tiedot tulivat esille, kun Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli keskiviikkona Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Tilannetta pahentaa se, että kaupunki on leikannut lasten ja nuorten hyvinvointiin tarkoitettuja määrärahoja.

Nuorten työttömyys räjähtänyt

Vaikka suurella osalla lapsista ja nuorista menee Helsingissä ihan hyvin, näkyy köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntyminen dramaattisesti.

Nuorten työttömyys on vuodessa lähes kaksinkertaistunut. Entistä useampi nuori on vailla asuntoa. Sadat nuoret jäävät peruskoulun jälkeen vaille mitään jatkopaikkaa. Ammatillisen koulutuksen keskeyttää eräillä aloilla jopa puolet. Lähes joka kymmenes lapsi on lastensuojelun asiakkaana. Lasten- ja nuortenpsykiatrian tarve kasvaa.

Köyhyys koskee erityisesti yksinhuoltaja- ja maahanmuuttajaperheitä.

Kuusi miljoonaa leikattu

Lastensuojelulaki velvoittaa kunnat tekemään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat, joihin pitää sisältyä myös tarvittavat resurssit.

– Tämä suunnitelma esitetään toteutettavaksi vain "käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa". Lisäksi budjetissa lasten ja nuorten hyvinvointiin tälle vuodelle varattu kuusi miljoonaa aiotaan jättää kokonaan käyttämättä, kritisoi SKP:n ja Helsinki-listojen Yrjö Hakanen.

Hän ehdotti Tuomo Valokaisen (sd) kannattamana, että kuuden miljoonan määrärahasta osoitetaan jo tänä vuonna lisää varoja nuorten työllistämiseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman hankkeisiin. Kaupunginhallitus esittää lisärahoitusta vasta ensi vuodelle.

Nuorisovaltuusto?

Lastensuojelulain ja nuorisolain mukaan kunnissa tulee turvata lasten ja nuorten oikeus osallistua heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. Helsingissä tämä on typistetty kyselyiksi ja "asiakasarvioinneiksi". Virkamiesvaltainen asenne näkyy kielteisenä suhtautumisena nuorten omiin aloitteisiin, kuten nuorisovaltuuston perustamiseen ja autonomisiin tiloihin. Myös korkeilla tilavuokrilla vaikeutetaan toimintaa.

Hakanen esitti Kati Peltolan (vas) tukemana nuorisovaltuuston perustamista sekä edullisempien tai maksuttomien tilojen tarjoamista lapsi- ja nuorisotoimintaa.

Lähipalvelut uhattuna

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin perustana ovat suunnitelman mukaan hyvät peruspalvelut. Käytännössä palveluja kuitenkin alibudjetoidaan.

– Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi onkin tarpeen parantaa kaikkia peruspalveluja, ei vain korjaavia ja akuutteihin ongelmiin liittyviä palveluja, Hakanen painotti.

Kokoomuksen ja vihreiden johdolla valmistelu budjettiesitys, jota yllättäen myös Vasemmistoliitto tukee, uhkaa heikentää entisestään palveluja. Lisäksi ns. palveluverkkokomiteassa valmistellaan listoja lopetettavista kouluista, terveysasemista ja muista lähipalveluista.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä esitti lasten, nuorten ja muiden lähipalvelujen käyttäjien laajaa kuulemista palveluverkkokomitean valmisteluissa. Ryhmä esitti myös resursseja kouluterveydenhuoltoon ja vapaaehtoistyöhön.

Päätökset suunnitelmasta siirtyivät seuraavaan kokoukseen 4.marraskuuta, jossa on myös ensi vuoden budjetin lähetekeskustelu. (TA)