Loanheittoa Ruotsin malliin

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 40 / 30.10.2009

"Säpon (Ruotsin suojelupoliisin) asiakirjat paljastavat kirjailija Jan Guilloun toimineen Neuvostoliiton KGB:n salaisena agenttina Ruotsissa." Näin väitti oikeistolainen iltapäivälehti Expressen 24.10. ilmestyneessä numerossaan. Lehden mukaan Guillou tapasi viiden vuoden aikana neuvostoliittolaista KGB-upseeria Jevgeni Gergeliä salaisissa paikoissa.

Expressen oli laatinut mielestään hyvinkin dramaattisesta paljastuksesta peräti 14-sivuisen jättireportaasin suurine kuvineen niin Guillousta tutkimassa lehden hänelle toimittamia Säpo-asiakirjoja kuin Gergelistä Tukholmassa.

Lehden mukaan Guilloun tapaamisista ja liian läheisestä ystävyydestä Gergelin kanssa kanteli Säpolle Guilloun paras ystävä ja työtoveri, toimittaja Arne Lemberg. Lemberg puolestaan ammuttiin 1979 Ugandassa Idi Aminin sotilaiden toimesta.

Jan Guillou myöntää Expressenissä tavanneensa Gergelin ensi kerran 1967 ja viimeisen 1972. Noihin aikoihin Guillou työskenteli Fib/Aktuellt-lehdessä. Guilloun mukaan hänen tarkoituksensa oli journalistisessa mielessä hankkia tietoja Neuvostoliiton vakoilijaorganisaation toiminnasta Ruotsissa. Guillou painottaa, että Gergel oli ainoastaan hänen hyvä ystävänsä, jonka kanssa hän kävi mielenkiintoisia poliittisia keskusteluja.

IB-skandaalin paljastaja

Kanssakäymisensä Gergelin kanssa Guillou lopetti, kun hän aloitti tutkimukset Ruotsin sotilastiedustelun ja sosialidemokraattien yhteisen vakoilujärjestön IB:n (Informationsbyrån) paljastamiseksi. Salainen IB oli vakoillut paitsi muiden maiden ulkomaantiedusteluja myös ruotsalaisia kommunisteja ja muita vasemmistolaisia sekä Palestiina-aktivisteja.

Tämä niin sanotun IB-skandaalin paljastaminen tiesi Folket i Bild/Kulturfront -lehteen siirtyneelle Guilloulle ja hänen silloiselle työtoverilleen Peter Brattille linnatuomioita. Sosialidemokraattien kosto oli hirmuinen. Lehti oli lisäksi muun muassa paljastanut Ruotsin sotilastiedustelun käyttäneen Suomen maaperää vakoillessaan Neuvostoliiton aluetta.

Jan Guillou on vastikään julkaissut 40-vuotisesta journalistisesta ja kirjallisesta elämästään muistelmateoksen Ordets makt och vanmakt (vapaa suom. Sanan mahdista ja voimattomuudesta). Kirja kipuaa parhaillaan bestseller-listoilla ylöspäin kuin kuuma häkä. Peter Bratt puolestaan kirjoitti IB-paljastuksesta oman näkemyksensä vuonna 2007 ilmestyneessä teoksessaan Med rent uppsåt (vapaa suom. Ehdoin tahdoin), joka myös menestyi kohtuullisesti.

Jan Guillou tuntuu olevan edelleen naskali Ruotsin oikeiston ja sosialidemokraattien lihassa. Sossut lienevät hakeneet erityisen tarkasti Guilloun teoksesta kohtaa, missä tämä sanoo Olof Palmen järjestelleen hänelle linnatuomion.

Mistähän syystä Expressenin vainoharhainen hyökkäys Guillouta vastaan ajoittuu juuri hänen muistelmateoksensa julkaisuajankohtaan?

Jan Guillou on eräs Ruotsin suosituimmista nykykirjailijoista. Hän ei ole milloinkaan osoittanut, toisin kuin useimmat suomalaiset virkaveljensä ja -sisarensa, katumusta vasemmistolaisen vakaumuksensa vuoksi. Miljoonapainosten herra pitää kiinni omasta mielipiteen- ja sananvapaudestaan.

Mitä opimme tästä: Venäläisten kanssa ei passaa veljeillä sen paremmin Ruotsissa kuin Suomessakaan, missä Pohjan kirkkoherraa Juha Molaria kammetaan ulos virastaan liiallisen Venäjän-matkailun vuoksi.

ARTO TUOMINEN