Tiedonantajan päätoimittaja, SKP:n poliittisen toimikunnan jäsen, syväpunainen aktivisti, luonnonystävä, musiikkitapahtumien tuottaja ja dj
Keywords:
Lukiolaisten Liitto tyrmistyi yliopistojen muutoksista yhteishaussa
Suomen Lukiolaisten Liitto on tyrmistynyt, että yliopistot ovat osalla aloista päättäneet kasvattaa todistusvalintakiintiöitä voimakkaasti kevään yhteishaussa. Joillain aloilla todistusvalinnan osuutta on nostettu peräti 90 prosenttiin. Korkeakoulut tiedottivat viime viikolla haun muuttuneista valintaperusteista.
Valintaperusteiden muuttaminen kesken prosessin on heikentänyt yliopistoon hakevien mahdollisuutta valmistautua valintakokeisiin. Valmistautuminen on vienyt hakijoilta paljon aikaa, joten kesken kaiken tulevat muutokset on monelle suuri pettymys.
Todistusvalinnan kasvattaminen kesken valintaprosessin heikentää yhdenvertaisia mahdollisuuksia hakea yliopistoon.
Lukiolaisten Liiton mielestä muutokset ovat kohtuuttomia erityisesti tänä keväänä valmistuville ylioppilaille, joiden keväässä on ollut paljon epävarmuutta ja stressiä. Todistusvalinnan kasvattaminen kesken valintaprosessin heikentää yhdenvertaisia mahdollisuuksia hakea yliopistoon.
– Kevät 2020 on ollut abiturienteille täynnä äkillisiä muutoksia, stressiä ja huolta omasta tulevaisuudesta. Ensin kirjoituksia aikaistettiin, sitten oli viikkojen epävarmuus korkeakouluhaun valintaperusteista, ja nyt vielä kirjoitusten painoarvoa nostettiin. Yliopistojen päätökset nostaa todistusvalinnan määrää merkittävästi kesken valintakokeisiin valmistautumisen on aiheuttanut monille toivottomuutta omista onnistumismahdollisuuksista, kommentoi Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Adina Nivukoski tiedotteessa.
– Haluan lähettää terveisiä kaikille kevään abeille: kriisitila jo itsessään stressaa ja pelottaa, ja se on ok. Tilanne tuntuu varmasti epäreilulta, ja nyt onkin tarpeen tehdä arviointi hakijoiden oikeusturvasta. Lähetän voimia kaikille valintakokeisiin lukemiseen ja todistusvalinnan tulosten odotteluun viimeisille viikoille. Nyt on tärkeintä olla armollinen itselleen ja tehdä parhaansa oman kykynsä mukaan, päättää Nivukoski.
Lukiolaisten Liitto olisi toivonut, että hakijoita ja opiskelijoita olisi kuultu tarkemmin, kun muutoksia opiskelijavalintoihin suunniteltiin. Tämä olisi ollut tärkeää oikeusturvan näkökulmasta, koska valintaperusteiden muutoksiin ei ole valitusoikeutta.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Etelä-Vietnamin vapautumisen ja kansallisen yhdistymisen 50-vuotispäivä on historiallinen virstanpylväs, joka symboloi Vietnamin muuttumista sodan runtelemasta kansakunnasta dynaamiseksi, nousevaksi taloudeksi, jonka kasvu on jatkunut vuosikymmeniä. Maanlaajuinen muistotilaisuus noudattaa teemaa: ”Kevään 1975 suuri voitto – kansallisen yhtenäisyyden voima, pyrkimys rauhaan, kansalliseen itsenäisyyteen ja tahto yhdistyä”.
ORPON JA Purran oikeistohallitus on sopinut asevarustelun ja muiden puolustusvoimien menojen lisäämisestä 3,7 miljardilla eurolla seuraavien neljän vuoden aikana. Puolustusvoimien budjetti kasvaa sen seurauksena tällä vuosikymmenellä yli 2,5-kertaiseksi.
Asukkaiden Turku -lista keräsi yhteensä lähes kahden tuhannen turkulaisen tuen kuntavaaleissa. Listalta valtuustoon valituksi tullut vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho esittää, että kaupungissa yhdistetään voimia kaikkien toimielinten vasemmistoedustuksen turvaamiseksi.
- 1 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
Chilestä Suomeen muuttaneen kirjailijan ja metsäteollisuuden parissa vuosikymmeniä toimineen Luis Astorgan kirja Ikuisesti Suomi: Chileläisen pakolaisen muistelmat julkaistiin tilaisuudessa, joka muistutti enemmän yhteisöllistä heräämistä kuin kirjallista muodollisuutta.
SKP:n rauhanryhmän aktiivi Mervi Grönfors ei niele militaristista selittelyä siitä, että aseet takaisivat turvallisuuden. Hänen mukaansa koko Euroopan keskustelua leimaa vaikeneminen aseiden rumasta kääntöpuolesta. Grönfors peräänkuuluttaa järjen ääntä, rauhanpolitiikkaa ja inhimillisiä ratkaisuja – ei lisää panssareita, ei pelon propagandaa.