Rauhanpuolustajien yleiskokous 8. kesäkuuta vaati Suomelta jämäkämpiä ja johdonmukaisempia tekoja Israelin toteuttaman kansanmurhan lopettamiseksi.
Keywords:
Luonto-Liitto vaatii loppua susivainolle
Luonto-Liiton susiryhmä järjesti Seis susivainolle -mielenosoituksen Maa- ja metsätalousministeriöllä 2. joulukuuta.
Katso Tiedonantajan kuvagalleria mielenosoituksesta.
Luonto-Liitto tuomitsee Jari Lepän (kesk.) johtaman maa- ja metsätalousministeriön suunnitelman kannanhoidollisen sudenmetsästyksen aloittamisesta ensi talvena.
– Ministeriön esitys 20 suden tappamisesta rikkoo EU-lainsäädäntöä sekä luontodirektiiviä, jota ministeriön on velvollisuus noudattaa. Kannanhoidollinen metsästys ei ole toimenpide, jolla edistetään suden ja ihmisen välistä rinnakkaiseloa. Suden tappamisen pitää olla aina viimeinen vaihtoehto, jos mitään muuta vaihtoehtoa ei ole olemassa ja kaikkia muita keinoja on yritetty käyttää useampaan kertaan. Keskeisintä mahdollisten petovahinkojen estämisessä on vahinkojen aktiivinen ennaltaehkäisy. Susi on Suomessa EU-lainsäädännön mukaan tiukasti suojeltu ja erittäin uhanalainen laji, sanotaan Luonto-Liitosta.
Järjestön mukaan luontoa ja eläimiä puolustavien ääni on vaiennettu päätöksiä tehtäessä.
– Suomen susipolitiikka myötäilee vain metsästäjien, eläintilallisten ja porotalouselinkeinon vaatimuksia, vaikka suurin osa suomalaisista haluaa, että sudella on mahdollisuus elää Suomessa. Petokeskustelusta puuttuu tasapuolinen neuvottelemisen mahdollisuus ja konsensuksen löytäminen. Petopoliittisia päätöksiä tehtäessä kaikkien osapuolten pitäisi olla voittajia – myös suden, liitosta sanotaan,
– Pelkkä lausuntojen lähettäminen ministeriön suuntaan ei ole riittävää. Luontoarvojen kuuleminen on ensiarvoisen tärkeää juuri nyt, kun ilmastonmuutoksen lisäksi meidän on torjuttava maailmaa uhkaava lajikato, sanoo Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja Mari Nyyssölä-Kiisla.
Aiheesta lisää Luonto-Liiton verkkosivuilla.
Kirjoittajan artikkelit
Taistelu työstä ja toimeentulosta on tänään niin ankaraa, että moni ei pysty nousemaan ja puhumaan edes omien oikeuksiensa puolesta. Sateenkaarevat työläiset kärsivät oikeistolaistuvassa yhteiskunnassamme monenlaisesta syrjinnästä, jota tapahtuu muun muassa yhteiskuntaluokan, työelämän aseman sekä seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun vuoksi.
Lisää ääntä -kampanja on pyrkinyt kevään aikana nostamaan ilmasto- ja ympäristökysymyksiä EU-vaalikeskustelun ytimeen. Tulevana sunnuntaina kampanja huipentuu valtakunnalliseen Lisää ääntä -ilmastomarssiin, joka järjestetään kahdeksalla paikkakunnalla.
- ‹ edellinen
- 8 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?