Maa kuuluu kansalle
Rovaniemellä pidettiin 25. toukokuuta alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevä seminaari. Seminaarissa saatiin tietoja Intiassa ja Meksikossa käydyistä kamppailuista, joissa alkuperäiskansat ovat pyrkineet säilyttämään omat ympäristön kanssa sopusoinnussa olevat elämäntapansa. Vastassa ovat olleet suuret kansainväliset kaivosyhtiöt ja kansalliset metsäyhtiöt sekä heitä tukeva valtion väkivaltakoneisto.
Kamppailut ovat olleet vaikeita. Sekä intialaisella että meksikolaisilla alustajilla oli järkyttäviä kertomuksia omien sukulaisten ja tuttavien joutumisesta yhtiöiden palkkamurhaajien tai puolisotilaallisten joukkojen tappamiksi.
Saamelaisten oikeuksista puhuneella Pekka Aikiolla ei ollut esimerkkejä tapetuista aktivisteista, mutta kylläkin tietoja ja kokemuksia saamelaisten pitkään jatkuneesta sorrosta. Aikio itse on kotoisin Sompion paliskunnan alueelta ja hänellä oli kuvia ja kokemuksia kotikylänsä joutumisesta Lokan tekoaltaan hukuttamaksi. Ihmiset menettivät tekoaltaiden alle kotinsa ja kyläyhteisönsä ja elinkeinonsa ja saivat siitä vain aivan mitättömiä korvauksia.
Seminaarin puheenjohtajana toiminut Mika Flöjt esitteli tämän hetken uhkakuvia Lapista. Suuret kansainväliset kaivosyhtiöt ovat tehneet suuria valtauksia eri puolille Lappia. Suuret avolouhokset tuhoaisivat porojen perinteiset laitumet ja vaellusreitit. Lisäksi pelkona on Lapin herkkien vesistöjen saastuminen. Useissa kaivoshankkeissa on mukana myös uraania, jonka myrkyllisyyttä ja säteilyvaaraa erityisesti kammoksutaan.
Alustuksissa ja keskusteluissa nousi vahvasti esille vaatimus siitä, että maan kuuluu olla kaikille yhteistä niin kuin se alkuperäiskansojen käytössä onkin ollut. Esimerkiksi perinteinen poronhoito perustuu paliskuntien kollektiiviseen työhön ja siihen, että porot saavat vapaasti laiduntaa ja vaeltaa metsissä ja tuntureilla. Kun maa on yhteistä, asukkaat pitävät siitä huolen eivätkä päästä metsä-, kaivos- ja muita yhtiöitä omaa elinympäristöään ja elinkeinojaan pilaamaan.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Facebook sulki toimittaja Yrjö Hakasen tilin lähes vuosi sitten, ennalta varoittamatta ja antamatta mahdollisuutta valittaa asiasta. Siitä alkoi 11 kuukautta kestänyt kafkamainen prosessi, jossa Hakanen vaati tilinsä avaamista. Prosessi päättyi Hakasen voittoon: EU:n digipalveluasetuksen toimeenpanoa valvova viranomainen velvoitti Facebookia hallitsevan Meta-yhtiön palauttamaan Hakasen Facebook-tilin.
Suomen kommunistisella puolueella on kumpaankin kevään vaaliin oma vaaliohjelmansa. Kommunistien vaihtoehto lähtee siitä, että aletaan määrätietoisesti parantaa tavallisten ihmisten oloja. On parannettava pieni- ja keskituloisten taloudellista asemaa, lisättävä vaikutusmahdollisuuksia sekä laajennettava demokraattisia oikeuksia ja vapauksia. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii aktiivista toimintaa kaikkien yhteiskunnan ahtaalle ajamien kanssa, sanotaan puolueesta.
Taiteen edistämiskeskus Taike päätti tänä vuonna jättää Tiedonantajan täysin ilman kulttuurilehtitukea. Tämä tarkoittaa, että Tiedonantaja on nyt täysin julkisten tukien ulkopuolella. Lehden talous nojaa yhä vahvemmin tilauksiin ja lukijoiden tukeen.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.