Keywords:
Maailmantalous sakkaa – kansa maksaa
Maailmantalous syöksyy kohta kriisiin. Edellisestä kriisistä on jo kahdeksan vuotta, joten seuraava on tulossa todennäköisesti jo tänä vuonna.
Näin maalailee pitkän uran tutkivana journalistina ja poliitikkona tehnyt Esko Seppänen.
Seppänen ei toki ole yksin uhkakuvia levittelemässä. Melko laaja kansainvälinen yhteisö talouden tuntijoita on samaa mieltä.
”Pystyykö talousjärjestelmä korjaamaan kurssiaan ilman vakavia seurauksia reaalitaloudelle? Tuskin.”
Seppäsen mukaan Saksan Deutsche Bank on jo joutunut johdannaissektorin takia suuriin vaikeuksiin.
– Pystyykö talousjärjestelmä korjaamaan kurssiaan ilman vakavia seurauksia reaalitaloudelle? Tuskin, epäilee Seppänen.
Maailmalla toimii 34 suurta finanssilaitosta, jotka ovat nykyisen talousjärjestelmän näkökulmasta ”liian suuria kaatumaan” (Too Big To Fail). Ne ovat ketjuuntuneet keskenään niin monin tavoin, että jos yksi niistä uhkaa kipata, seuraavat muut todennäköisesti perässä.
Eikä mistään maailman kolkasta löydy tarpeeksi rahaa kaikkien 34:n pankin pelastamiseen.
Finanssimaailma irti reaalisesta
Maailmanmarkkinoilla pyörii valtava määrä virtuaalista, Seppäsen termin mukaan hötörahaa. Summat ovat niin valtavia, että niitä on vaikea hahmottaa. Vertailun vuoksi: Suomen valtion budjetin loppusumma viime vuonna oli 54,3 miljardia euroa, dollareissa noin 57 miljardia.
Maailman 3,2 miljardia työtä tekevää ihmistä tuotti vuonna 2014 maailmaan tavaroita ja palveluja lähes 80000 miljardin dollarin arvosta. Tämä on maapallon reaalinen bruttokansantuote.
Pörsseissä ja finanssilaitoksissa oli liikkeellä erilaisia johdannaisia samana vuonna 692000 miljardia dollaria – moninkertainen määrä reaaliseen tuotantoon verrattuna.
– Koko tämä sähkön nopeudella liikuteltava finanssituotemassa elää irrallaan siitä reaalitaloudesta, jossa kansantuote tuotetaan työllä ja vaivalla, hiki duunareiden hatussa, toteaa Seppänen.
Pankit rikkovat jatkuvasti oman alansa sääntöjä. Sakkomaksut ovat valtavia. IMF on laskenut, että pankeille kuuden viime vuoden aikana langetettujen sakkojen määrä on huimaavat 230 miljardia dollaria. Seppäsen mukaan sakot kielivät siitä, että koko globaali finanssijärjestelmä on läpeensä mätä, rikollisen pankkimafian miehittämä.
Mainituista 34 suurimmasta keskuspankista vain kaksi on selvinnyt viime vuosista ilman sakkoja. Valtaosa vilunkipelistä tapahtuu valuuttakaupankäyntiä ja kansainvälisiä viitekorkoja manipuloimalla. Kilpailevat pankit ja niiden edustajat sopivat toistensa kanssa koroista ja kursseista. Se tietää pankeille etuja ja edustajille itselleen – rikollisille – muhkeita palkkiobonuksia.
Eurotalous huonossa jamassa
Maailmantalouden kriisi ei väistä Euroopan unionia eikä sen talous- ja rahaliitto Emua. Seppäsen mukaan Emussa jo pitkälle neuvoteltu pankkiunioni voi tulla suomalaiselle veronmaksajalle kalliiksi.
Pankkien näkökulmasta eurotalous on huonossa jamassa.
– EU:n pankkiunioni on maksuautomaatti. Suomalaiset ovat suojattomia muiden maiden pankkikonkursseja vastaan. Mikäli Saksan suurin pankki kaatuu, joutuvat suomalaiset maksumiehiksi.
Pankkien näkökulmasta eurotalous on huonossa jamassa.
– Euroopan keskuspankki on luonut rahaa tyhjästä, rahoittanut pankkeja, nostanut rahoitustuotteiden ja pörssiosakkeiden hintoja korkeammaksi kuin mitä ne olisivat nousseet ilman keskuspankin tukea. Sitten kun tuki loppuu niin voi olla tosi paikka edessä, arvioi Seppänen.
Nyt Yhdysvallat aikoo kokeilla, mitä tapahtuu kun keskuspankki FED lopettaa niin sanotun hötörahan luomisen.
– Yhdysvallat on koemarkkinat sille mitä voi tapahtua. Varmaa on, että tilanne on vakavampi kuin mitä on kerrottu, toteaa Seppänen.
EU käy Suomen kassalla
EU:n pankkiunioni on saavuttanut toisen vaiheensa. Pankkiunionin tuleva kolmas vaihe on se, että suomaiset pannaan yhteisvastuuseen myös muiden maiden säästäjien talletuksista. Seppäsen mukaan toteutuessaan yhteisvastuu olisi todella raju juttu: jos jossakin maassa pankki tekee konkurssin, muiden maiden kansalaiset olisivat velvollisia maksamaan tallettajien tappiot.
Suomi on EU:n nettojäsenmaksaja.
Ongelmallinen on Seppäsen mielestä jo tämä pankkiunionin toinenkin vaihe.
– Se ei ole mitään solidaarisuutta vaan yhteisvastuuvelvoite. Sen takia me olemme vaarassa joutua maksamaan sellaisia laskua joita itse emme ole aiheuttaneet. Tämä näköala on Suomelle epäedullinen, manaa Seppänen.
EU kuppaa Suomea muullakin tavoin. Seppäsen mukaan unioni käy Suomen kansan kassalla useita eri reittejä pitkin.
Suomi on EU:n nettojäsenmaksaja. Jäsenmaksut ovat jo toista miljardia euroa vuodessa.
Suomi on lisäksi viimeisen 15 vuoden aikana maksanut muiden maiden EU-jäsenmaksuja 290 miljoonaa euroa. Suomi on myös Seppäsen mukaan käytännössä ainoa EU-maa, joka kustantaa maataloutensa pääosin itse. Vastuu näistä kalliiksi tulevista ratkaisuista lankeaa päätöksiä tekeville poliitikoille, joita löytyy kaikista eduskuntapuolueista.
Seppäsen mielestä Suomen pitäisi pitää paremmin puoliaan EU-jäsenmaksuneuvotteluissa. Ihan heti tähän ei kuitenkaan ole mahdollisuutta, sillä seuraavan kerran jäsenmaksuja tarkastetaan vasta kuuden vuoden kuluttua.
Emu-puskurit bluffia ay-liikkeelle
Kun Suomea runnottiin talous- ja rahaliitto Emuun, puhuttiin paljon Emu-puskureista. Esko Seppäsen mukaan kyse oli puhtaasta bluffista.
Emu-puskureilla oli tarkoitus laskea matalasuhdanteen aikana yritysten työvoimakustannuksia alentamalla niiden eläkemaksuja. Lisäksi piti olla mahdollisuus käyttää Emu-tarpeisiin rahaa työttömyysvakuutusrahastosta.
Emu-puskurit olivat Seppäsen mukaan markkinointikikka, jolla Emu kaupattiin etenkin ay-liikkeen demarisiivelle.
– Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskuri on ollut enimmillään yli miljardi euroa. Ne rahat syötiin käytännössä jo ennen nykyistä kriisiä osana Vanhasen hallituksen suhdannepolitiikkaa, toteaa Seppänen.
Yksityisen työeläkejärjestelmän sisään leivottu Emu-puskuri on Seppäsen mukaan monimutkaisempi juttu, mutta yksi asia on varma: ei järjestelmä luovuta varallisuutta mihinkään puskuritarkoituksiin. Asia on selkeästi ilmaistu työeläkejärjestelmän asiakirjoissa.
Artikkeli perustuu Esko Seppäsen pressitilaisuuteen eduskunnassa 12.2. sekä Seppäsen kirjaan Mistä Suomi vaikenee? (Into Kustannus 2016).
Kirjoittajan artikkelit
SKP vietti kymmenen vuotta sitten vappua tunnuksella Irti porvareista! Taiteilija Jani Leinonen suunnitteli SKP:lle tuolloin vapputunnuksen, jossa ilmassa oleva nyrkki viestii kapinasta, uhmasta, yhtenäisyydestä ja voimasta.
Katso lehden sisällys ja tilaa Tiedonantaja!
- ‹ edellinen
- 2 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun Euroopan johtajat puhuvat vapaudesta, Ranskan kommunistinuoret (MJCF) kysyvät: kenen vapaudesta on kyse, kun aseet puhuvat ja pääoma hyötyy? Ranskalaisnuorten kannanotto paljastaa sodan todelliset voittajat – asefirmat, jälleenrakennusmarkkinat ja EU:n federalistiset haaveet – samalla kun työväenluokka kantaa ruumiiden ja budjettileikkausten taakan. Sota Ukrainassa ei ole kansojen etu, vaan pääoman projekti, jossa rauhan mahdollisuus tukahdutetaan taloudellisen hyödyn nimissä. Uudissana sotahyötytalous kuvaa järjestelmää, jossa konflikti ei ole poikkeus vaan tuottoisa normaali.
Tšekin hallitus valmistelee lakimuutosta, joka mahdollistaisi kommunistisen liikkeen kriminalisoinnin – ja samalla vaarantaisi työväenluokan sananvapauden, järjestäytymisoikeuden ja poliittisen toimijuuden koko Euroopassa. Onko demokratia enää muuta kuin eliitin hallitsema äänestysteatteri, jos vaihtoehtoisen yhteiskuntajärjestelmän puolustaminen voidaan tuomita rikoksena? Kapitalismin kriisissä vellova valtakoneisto reagoi opposition nousuun rajoittamalla vapautta, ja hyökkäyksen kärki kohdistuu niihin, jotka eivät suostu markkinoiden maailmaan – kommunisteihin, järjestäytyneeseen työväkeen ja kansanliikkeisiin.
Italialainen USB-ammattiliitto on ilmoittanut, ettei se aio palvella Cosco Pisces -konttialusta, jos käy ilmi, että se kuljettaa sotamateriaalia Israelin toimintaan. Genovan ja Ligurian satamissa kytee konflikti, jossa työväenluokan edustajat asettuvat pääoman globaalia logistiikkaa ja Israelin sotapolitiikkaa vastaan. Toimenpiteet perustuvat luokka-solidaarisuuteen ja kansainväliseen rauhanliikkeeseen, jotka vastustavat aseiden kuljettamista Euroopan satamien kautta sotatoimialueille.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.