Kenraali Abdel Fattah Al Burhan on hajottanut Sudanin demokraattista siirtymää valmistelleen neuvoston ja kaapannut vallan maassa. Sudanin kommunistinen puolue pyytää kansainvälistä tukea taisteluun demokratian puolesta sotilasjunttaa vastaan.
Keywords:
Malissa menossa sotilasvallankaappaus
Eilen aamulla Malin pääkaupungin Bamakon laitamilla sijaitsevassa Katin armeijan leirissä tapahtui kapina. Seuraavina tunteina erilaiset armeijayksiköt yhdistivät voimansa vallankaappaukseen. Keskellä iltapäivää tämä joukko suuntasi kohti presidentti Ibrahim Boubacar Keïtan asuntoa, missä hän oli pääministeri Boubou Cissén kanssa. He pidättivät molemmat ja siirsivät heidän tukikohtaansa. Yöllä presidentti Keïta ilmoitti erostaan kansallisissa radio- ja televisiokanavissa ja ilmoitti hallituksen ja kansalliskokouksen hajottamisesta.
Eroilmoituksen jälkeen vallankaapanneet sotilaat vaativat poliittista muutosta, joka johtaisi vaaleihin, ja ilmoittivat perustavansa tätä varten kansallisen komitean. He ovat myös vakuuttaneet, että kaikkia kansainvälisiä sopimuksia noudatetaan. Vallankaappaajat esittivät synkän kuvan maan tilanteesta tuomitsemallavaltion hallinon korruptoituneeksi ja tehottomaksi.
Vahvistettuaan vallankaappauksen, Ranskan ulkoministeri Jean-Yves Le Drian tuomitsi lehdistötiedotteessa "erittäin vakavan tapahtuman" ja kehotti sotilaita "palaamaan ilman viivytyksiä kasarmiinsa ”.
Afrikan unionin komission puheenjohtaja Moussa Faki Mahamat puolestaan tuomitsi Twitter-tilillään jyrkästi presidentin pidätyksen ja kehotti YK: ta ja koko kansainvälistä yhteisöä yhdistämään voimansa "vastustaakseen voimankäyttöä poliittisen kriisin lopettamisessa."
Poliittiset kysymykset
Euroopan vasemmiston Afrikkatyöryhmää vetävä Félix Atchadé arvioi, että armeijan on hyvin vaikea pitää valtaa, koska heillä ei ole kansainvälistä tunnustusta. Mutta samaan aikaan Ibrahim Boubacar Keïtan eroaminen luo institutionaalisen tyhjiön, joka on täytettävä. Hänen valtansa palauttaminen diplomaattisen painostuksen kautta ei tunnu olevan mahdollista.
- Toistaiseksi ulkomaat eivät ole reagoineet tapahtuneeseen muuten kuin lausunnoissaan. Maassa on kuitenkin tällä hetkellä paljon ulkomaalaisia joukkoja, joiden rooli jää nähtäväksi. Tämä vallankaappaus tapahtuu ajankohtana, jolloin Malin M5-RFP-puolueen ympärille yhdistynyt oppositio on kesäkuusta lähtien järjestänyt suuria kansanäänestyksiä vaatiakseen presidentti Keitan eroamista ja siirtymävaiheen aloittamista. Tällä hetkellä kiinnostavaa on se miten nyt vallankaapanneet joukot asettuvat suhteessa opposition uudistusvaatimuksiin.
Kirjoittajan artikkelit
Raitio- ja metrohenkilökunnan lakko alkoi tänään. Tiedonantajan haastattelussa kuullaan Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistyksen (JHL) puheenjohtaja Petri Lillqvistia, jonka mukaan peruste yhtiöittämiseen on muuttunut matkalla.
Yhdysvallat tuskin on lopullisesti luopunut Afganistanista, mutta sen suurvaltapoliittisten pelien hinnan maksavat nyt ne afganistanilaiset, jotka joutuvat elämään Talebanin hallinon alla. Tie rauhaan on hyvin pitkä.
- ‹ edellinen
- 3 / 20
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.