Itävallan paikallisvaaleissa Itävallan kommunistinen puolue KPÖ sai liki 30 prosenttia äänistä maan toiseksi suurimmassa kaupungissa Grazissa. Puolueen riveistä valitun pormestari Elke Kahrin myötä kaupungissa alkoivat puhaltaa poliittisen muutoksen tuulet.
Mannerheim – sankari vai konna?
C.G.E. Mannerheim (1867-1951) on Suomen historian taatusti kiistellyimpiä hahmoja. Toisille ”Marski” on juhlittu itsenäisyyssankari, toisille taas armoton tappaja ja lahtari.
Demokraattisen sivistysliiton keskustelutilaisuudessa tarkasteltiin Mannerheimia monelta eri kantilta. Mukana keskustelua pohjustamassa olivat psykiatri, tietokirjailija Pirkko Turpeinen-Saari sekä historiantutkija Teemu Keskisarja.
Keskisarja on kirjoittanut parisen kymmentä kirjaa Suomen historiasta, omien sanojensa mukaan ”pienten ihmisten, rikollisten ja rahvaan” vaiheista. Hänen tuorein teoksensa, viime vuonna ilmestynyt Hulttio, kertoo Mannerheimin nuoruudesta.
Turpeinen-Saari puolestaan viimeisimmässä teoksessaan Lahtari, punikki ja teurastaja pureutuu Mannerheimin persoonaan. Hän kuvaa Mannerheimiä psykiatrin ja ihmisoikeustuntijan näkökulmasta.
Sympatiaa punaisten puolella
Mannerheimin lapsuutta ja nuoruutta tutkinut Keskisarja totesi, että Mannerheim ei enää ole tutkimusaiheena tabu.
Keskisarjan mielestä tällä hetkellä punainen puoli on menestynyt historian tulkinnoissa mainiosti ja mennyt tietyssä mielessä jopa ohi valkoisen Suomen ”virallisesta” tulkinnasta esimerkiksi tieteellisten julkaisujen määrässä. Monelle historioitsijalle sisällissodan hävinnyt osapuoli on mielenkiintoisempi tutkimuksen kohde. Itsekin Keskisarja myönsi, että tuntee sympatiaa punaisia kohtaan ja asettuu mielellään häviäjän puolelle.
"Olemme edelleen ylikansallisen pääoman nöyriä, kilttejä palvelijoita."
Turpeinen-Saari muistutti, että Mannerheim vaikutti voimakkaasti itsenäisen Suomen historiaan vuodesta 1918 aina kuolemaansa saakka. Hänen mielestään Suomessa ei ole vieläkään käsitelty historiaa, vaan sillä on taipumus toistua sotapropagandan mukaisesti.
– Kyse ei ole vain vuodesta 1918. Olemme edelleen ylikansallisen pääoman nöyriä, kilttejä palvelijoita. Sotapropaganda on jatkunut aina sisällissodasta alkaen, ja myös media toistaa sitä, totesi Turpeinen-Saari.
Kiusaajaluonne ja sotarikollinen
Millainen nuori Mannerheim sitten oli? Keskisarjan mukaan todellakin ”hulttio”. Nykykriteerein voisi sanoa, että Mannerheim oli koulukiusattu, koulukiusaaja ja vakavasti päihdeongelmainen.
Mannerheim oli koulukiusattu, koulukiusaaja ja vakavasti päihdeongelmainen.
Mannerheimin varhaislapsuus oli Keskisarjan mukaan onnellinen ja turvallinen. Perheonni romahti Mannerheimin ollessa varhaisteini, kun hänen isänsä teki konkurssin ja häipyi Pariisiin rakastajattarensa kanssa. Äiti kärsi mielenterveysongelmista ja kuoli pian tämän jälkeen.
Nuori Mannerheim käytti ylenpalttisesti alkoholia, lintsasi koulutuksesta ja jäi kiinni homoseksuaalisesta suhteesta, minkä takia sai kenkää kadettikoulusta.
Keskisarja luonnehti Mannerheimin vaiheita kuitenkin ”rohkaisevaksi ongelmanuoren” kehitystarinaksi. Mannerheim päätti jo nuorena, että hänestä tulee sotapäällikkö – ja se hänestä toden totta tuli.
Turpeinen-Saari ei pitänyt Mannerheimia kummoisena valtiomiehenä. Nuori Mannerheim oli kiusaajaluonne, joka teeskenteli kilttiä poikaa. Turpeinen-Saaren mukaan nämä luonteenpiirteet näkyvät myös varttuneemmassa Mannerheimissa. Tämä kohteli kaltoin muun muassa vaimoaan, eli yli varojensa ja oli jatkuvassa vippikierteessä.
– Mannerheimin koko elämä oli valehtelua, asioiden vääristelyä. Kaikki lapsuuden käytöshäiriöt toteutuvat myös aikuisuudessa: esimerkiksi se, millä tavalla hän sisällissodassa antoi luvan summittaisiin teloituksiin, sanoi Turpeinen-Saari.
Bolshevikkivihaaja
Esille nousi seikka, miten huono suomalaisten historiantaju on. Eikä se Turpeinen-Saaren mukaan opettajienkaan keskuudessa ole hyvällä tolalla. Esimerkiksi suomalaisista keskitysleireistä ei välttämättä tiedetä mitään. Pitäisikin kiinnittää enemmän huomiota siihen, millä tiedoilla ja asenteilla koulussa historiaa opetetaan.
Mannerheim ei ollut Suomen itsenäisyyden tavoittelija vaan tsaarinaikaista Venäjää ja sotaa ihannoiva upseeri.
Selväksi tuli, ettei Mannerheim ollut mikään Suomen itsenäisyyden tavoittelija vaan tsaarinaikaista Venäjää ja sotaa ihannoiva upseeri. Keskisarja ei pitänyt Mannerheimia fasistina tai natsina. Hänen mukaansa Mannerheim halveksi fasisteja ja natseja, mutta oli silti valtavassa bolshevikkivihassaan valmis liittoutumaan heidän kanssaan.
Turpeinen-Saaren mukaan Mannerheim oli sotarikollinen, jota ei missään nimessä voi pitää sankarina. On haitallista, että lapsille opetetaan valheellista kuvaa Mannerheimista jonkinlaisena kansallissankarina.
DSL:n keskustelun yleisö innostui kommentoimaan vilkkaasti. Mannerheim herättää edelleen runsaasti intohimoja. Vastaus kysymykseen, oliko Mannerheim sankari vai konna, riippuu näkökulmasta. Varmaa on, että keskustelu Mannerheimista, hänen persoonastaan ja roolistaan Suomen historiassa tullaan lähivuosina käymään kiivasta keskustelua.
Kirjoittajan artikkelit
Yhteiskuntamme ohittaa sen valtavan joukon, joka on huonossa asemassa. Politiikka on keskiluokkaista, ja politiikkaa tehdään keskiluokan ehdoilla. Kosketus köyhyyteen on ohutta. Haastattelussa kaksi SKP:n aluevaaliehdokasta Kerava-Vantaan hyvinvointialueella; Matti Christensen ja Thea Lausa.
Helsingin Säätytalon edessä kokoontunut budjettimielenosoitus vei terveisensä riiheen kokoontuvalle hallitukselle: ilmastokriisille on pakko tehdä jotain ja heti.
- ‹ edellinen
- 5 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Ilmastonmuutos ja ekokriisi laajemminkin on välitön uhka ihmiskunnalle. Kaikkein kovimmin se iskee maapallolla köyhimpiin ja haavoittuvimpiin väestönosiin. Aikaa katastrofiin torjumiseen on vähän.
Rauhan ja palestiinalaisten oikeuksien puolesta järjestetään mielenosoitus viikonloppuna Helsingissä. Myös asekauppaa Israelin kanssa vaaditaan lopetettavaksi.
Leikkaukset tulevat syventämään luokkajakoa. Rosa Warski kirjoittaa puheenvuorossaan niukkuuspolitiikan vaikutuksista lapsiin, nuoriin ja opiskelijoihin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.