Turkin kommunistisen puolueen pääsihteeri Kemal Okuyan avaa poliittisen Islamin merkitystä poliittisena voimana. Palestiinalaisten vastarinnan pelkistäminen pelkkään Hamasiin on vakava virhe. Sekulaari yhteiskunta on välttämätön edellytys edistykselle myös Islamilaisessa maailmassa.
Mapuche-kansan oikeuksia on kunnioitettava
Chilessä eletään hyvin vaikeita päiviä. Demokratiaa vaatineet mielenosoitukset ovat muuttuneet taisteluksi COVID-19 pandemiaa vastaan. Koronavirus jyllää Chilessä uusliberalismin rapauttaman huonon terveydenhoidon seurauksena. Lisäksi maassa eletään suurinta talouskriisiä 1980-luvun alun jälkeen, ja työttömyysaste on huolestuttava. Suuri osa väestöstä kärsii nälästä.
Toisaalta tilanne Wallmapussa, joka on alkuperäiskansa Mapuchien asuttama alue Etelä-Chilessä, on kriittinen. 12.8. Helsingissä pidetyssä mielenosoituksessa Suomi - Chile solidaarisuusseura protestoi Mapuche-kansaan kohdistuvaa väkivaltaa sekä rasismia ja fasismia vastaan.
- Tuomitsemme myös poliisivoimien jatkuvat sortotoimenpiteet alkuperäiskansan jäseniä kohtaan. Hallitus jättää huomioimatta niin Chilen kuin kansainvälisten järjestöjen suositukset tai olemassa olevat sopimukset, vaarantaen nälkälakkoon osallistuvien 27 mapuchen hengen. He ovat tosiasiallisesti poliittisia vankeja, joiden asemaa Chile ei tunnusta. Etenkin 101 päivää nälkälakkoon osallistuneen machi (shamaani) Celestino Córdovan tilanne on huolestuttava, kertoo Marisel Soto Godoy, joka on Suomi Chile solidaarisuuseuran puheenjohtaja ja yksi mielenosoituksen järjestäjistä.
Chilen hallitus jatkaa poliittisesti epämääräistä toimintaansa ja sellaista dialogia, jonka avulla voisi löytää tien pois nälkälakosta, ei ole näköpiirissä. Hallitus vastustaa myös kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimuksen 169 alkuperäiskansojen oikeuksista täysimääräistä soveltamista.
- Tällä mielenosoituksella vaadimme Suomen hallitusta harkitsemaan uudelleen kantaansa Chilen tilanteeseen, sekä välitöntä reagointia suomalaisilta metsäyhtiöiltä, joilla on taloudellisia etuja metsäsektorilla Araucanían alueella, toteaa Soto Godoy.
Suomi-Chile -solidaarisuusseura vaatii että Chilen harjoittaman valtiollisen väkivallan täytyy loppua välittömästi Wallmapu-alueella, Mapuche-alueen militarisointi tulee lopettaa ja poliittiset mapuche-vangit on vapautettava.
- Valitettavasti on luultavaa, että meidän tarvitsee järjestää vielä useampia mielenosoituksia tämän teeman ympärillä, arvioi Soto Godoy. Chilen hallitus on myös Mapuche-kysymyksessä osoittanut olevansa haluton muuttamaan toimintaansa.
Kirjoittajan artikkelit
Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan, mutta moni muu toimenpide ei tue kestävää asunnottomuuspolitiikkaa. Asumistukiin, sosiaaliturvaan sekä työttömyystukiin kohdistuvat leikkaukset tulevat lisäämään pienituloisten riskiä jäädä asunnottomaksi.
Morenan voitto yhdessä Latinalaisen Amerikan suurimmista maista herätti toivoa alueen edistyksellisten voimien keskuudessa; Latinalaisen Amerikan johtajat ja intellektuellit ovat puhuneet Meksikosta uuden progressiivisen aallon keskuksena pallonpuoliskollaan. Mutta Morenan voitto kohtasi kolme haastetta.
- ‹ edellinen
- 2 / 20
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.