Marxilainen katsaus kryptovaluuttoihin

Kryptovaluutta on muotia. Nykyään sitä markkinoivat muun muassa miljardööri Elon Musk, teknologia-alan suuret nimet ja lukuisat julkkikset. Bitcoin, ensimmäinen ja suosituin, on noussut 2010-luvun marginaali-ideasta tuhansien dollarien arvoiseen kaupankäyntiin. Muita digitaalisia valuuttoja ovat ethereum, tether ja dogecoin. Jotkut mainostavat kryptoa keinona uudistaa kapitalismia tai jopa syrjäyttää se. Mikä siis on todellisuutta ja mikä hypeä?

Alkuperä ja kasvu

Kryptovaluutan oli tarkoitus olla digitaalista rahaa. Se otettiin käyttöön vuoden 2008 ”suuren laman” jälkeen keinona välttää valtion viranomaisia ja pankkijärjestelmää. Sen oli tarkoitus olla demokraattisempi, mutta se osoittautui nopeasti päinvastaiseksi.

Kryptovaluutta on hallituksen ja sääntelyn vastaisten vapaamielisten keksimä idea. Heidän mielestään kaikki kapitalismin ongelmat voidaan ratkaista ”vapailla markkinoilla”. He jättävät kätevästi huomiotta sen tosiasian, että nykyaikaiset markkinat ovat kaikkea muuta kuin ”vapaat”; niitä hallitsevat monopolit ja kartellit, eikä kryptovaluutta ole poikkeus. National Bureau of Economic Research havaitsi, että vain 0,01 prosenttia bitcoinin haltijoista hallitsi 27 prosenttia liikkeessä olevasta valuutasta joulukuussa 2021.

Kryptovaluutan perustajat halusivat korvata fiat-rahan eli rahan, jonka takana on sitä liikkeeseen laskeva hallitus. Yksi bitcoinin ominaisuuksista on, että sen luojat asettivat katon valmistettavien yksiköiden (kolikoiden) määrälle. Ajatuksena oli, että tämä raja lopettaisi inflaation, joka aiheutuu, kun keskuspankit laajentavat rahan tarjontaa erityisesti finanssikriisien aikana. Kapitalistinen järjestelmä tarvitsee kuitenkin tällaista joustavaa rahapolitiikkaa. Siksi hallitukset poistuivat kultakannasta, jolloin paperirahan vakuutena oli kultaa valtion holveissa.

Niukkuusajattelua kumoaa myös se, että vaikka bitcoineja on rajallinen määrä, uudenlaisten valuuttojen määrä kasvaa valtavasti. Vuoden 2021 ja kesäkuun 2022 välisenä aikana uusien valuuttojen määrä kaksinkertaistui ja kasvoi 12 000:een.

Krypto on myös erittäin altis hakkeroinnille ja huijauksille.

Sosiaalisessa mediassa tapahtuvan sinnikkään mainostamisen ansiosta bitcoinin alunperin mitätön hinta alkoi nousta (ja laskea) tuhansia dollareita vuoden 2017 lopulla. Kun Covid-pandemia iski, hinnat kohosivat ja putosivat jälleen. Bitcoin saavutti 68 000 dollarin tason marraskuussa 2021, ja marraskuuhun 2022 mennessä se oli laskenut noin 70 prosenttia.

Ei kelpaa rahaksi

Äärimmäinen volatiliteetti* on syy siihen, miksi krypto ei ole käytännöllinen rahana. Suurin osa yrityksistä, jotka muutama vuosi sitten ilmoittivat hyväksyvänsä kryptovaluutat maksuvälineeksi, kuten Microsoft, Overstock.com ja Tesla, ovat muuttaneet kurssiaan. Ja nyt niiden muuntamisesta dollareiksi veloittavat välikädet. Tässä vaiheessa kryptovaluutat ovat lähes täysin pelkistyneet erittäin epävakaaksi keinotteluvälineeksi.

Krypto on myös erittäin altis hakkeroinnille ja huijauksille. Yli 2 miljardia dollaria katosi hakkeroinneissa vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla. Kryptomarkkinoita tarkkaileva Solidus Labs kertoo, että joka tunti käynnistetään 15 kryptohuijausta.

Bitcoinin ja monien kryptomuotojen taustalla oleva teknologia on myös ympäristökatastrofi. Koska keskusviranomaista ei ole, käytetään avoimen lähdekoodin elektronista pääkirjajärjestelmää, jota kutsutaan lohkoketjuksi. Tapahtumat varmentaa ensimmäinen taho, joka ratkaisee monimutkaisen matemaattisen ongelman. Prosessi on erittäin energiaintensiivinen, koska monet kilpailuun (jonka voittaja saa ilmaisia bitcoineja) osallistuvat osapuolet käyttävät valtavia palvelinfarmeja laskelmien ratkaisemiseen. Energiankulutus on verrattavissa keskikokoisten teollisuusmaiden energiankulutukseen.

Todellinen vs. kuvitteellinen arvo

Vaikka keskuspankit lisäävät mielivaltaisesti rahan määrää (mikä aiheuttaa inflaatiota), fiat-valuutalla on perusarvo. Raha on pohjimmiltaan olemassa helpottamaan hyödykkeiden vaihtoa. Hyödykkeiden arvo perustuu vain yhteen asiaan - niiden tuottamiseen tarvittavan ihmistyön määrään. Hallituksen tukema fiat-rahan arvo on siis sidottu maan tuottamien hyödykkeiden kokonaismäärän eli bruttokansantuotteen (BKT) todelliseen arvoon.

Tämä on taloudellisen arvon perustana kapitalismissa. Tämä tosiasia on kuitenkin tapana häivyttää nykyaikaisessa kapitalismissa, jota hallitsee rahoitusala - pankit, vakuutusyhtiöt ja pörssit alati laajenevine keinottelumuotoineen. Karl Marx huomautti, että suurin osa tämänkaltaisen rikkauden näennäisestä arvosta on kuvitteellista. Tämä tosiasia paljastuu säännöllisesti, kun kriisit aiheuttavat romahduksia markkinoilla.

Kryptovaluutta ei voi korjata kapitalismia.

Myös kryptovaluutan arvo on kuvitteellinen. Sillä ei ole minkäänlaista luontaista arvoa, vaan sen hinta määräytyy yksinomaan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tämä on todellinen syy siihen, miksi se on niin epävakaa ja uhka piensijoittajille, joita se vetää puoleensa.

Kryptovaluutta ei voi korjata kapitalismia. Mikään teknologinen viritys, mukaan lukien krypto, ei voi pelastaa kapitalismia. Sen ongelmat ovat sisäänrakennettuja. Se on altis taloudellisille romahduksille, luo yhä suurempaa varallisuuden keskittymistä harvojen käsiin ja tuhoaa nopeasti maapallon ekosysteemejä.

Kryptovaluutta ei ole parannuskeino, vaan heijastus kapitalismin kasvavasta taipumuksesta muuttua jättimäiseksi Ponzi-huijaukseksi.

*Volatiliteetti on rahoitusinstrumentin tuoton keskihajonta annetulla, yleensä vuoden, aikahorisontilla. Se on eräs riskiä kuvaava tunnusluku.
 

Artikkeli on julkaistu alun perin socialism.comissa: A Marxist look at cryptocurrency 

Käännös Petra Packalén.