Mehiläisen ja Pihlajalinnan välinen yrityskauppa vastatuulessa

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on 29.9.2020 esittänyt markkinaoikeudelle Mehiläisen ja Pihlajalinnan välisen yrityskaupan kieltämistä. KKV:n selvitysten mukaan yrityskauppa vähentäisi merkittävästi kilpailua terveyspalveluiden markkinoilla. Kaupan jälkeen markkinoille jäisi vain kaksi valtakunnallista terveyspalveluyritystä.

– Yrityskauppa johtaisi todennäköisesti hintojen huomattavaan nousuun.

Suomen terveyspalvelumarkkinoita hallitsevat kolme suurta valtakunnallista toimijaa: yrityskaupan osapuolet Mehiläinen-konserniin kuuluva Mehiläinen Yhtiöt Oy ja Pihlajalinna-konserniin kuuluva Pihlajalinna Oyj sekä Terveystalo Oyj.

– Mehiläinen ja Pihlajalinna kilpailevat keskenään lähes kaikilla yksityisen terveydenhuollon eri osa-alueilla ja myyvät palveluita laajasti niin yksityishenkilöille, yrityksille, vakuutusyhtiöille kuin julkisen sektorin asiakkaille. Yrityskauppa johtaisi todennäköisesti hintojen huomattavaan nousuun kaikilla näillä osa-alueilla asiakkaiden ja veronmaksajien vahingoksi, sanoo KKV.

Yrityskauppa vahvistaisi entisestään terveysmarkkinoiden keskittymistä

Terveyspalveluiden markkinat ovat keskittyneet viimeisen vuosikymmenen aikana poikkeuksellisen voimakkaasti. Kolme suurinta toimijaa, Mehiläinen, Pihlajalinna ja Terveystalo, ovat moninkertaistaneet yhteenlasketun markkinaosuutensa vuodesta 2014 lähtien. Keskittyminen on osaltaan seurausta siitä, että suuret toimijat ovat ostaneet markkinoilta pois suuren määrän pienempiä kilpailijoita.

– Toteutuessaan yrityskauppa sinetöisi kansallisen keskittymiskehityksen ja muuttaisi Suomen terveyspalveluiden markkinaa peruuttamattomasti. Yrityskaupan jälkeen kaksi yritystä – Mehiläinen ja Terveystalo – hallitsisivat merkittävää osaa terveyspalveluiden markkinoista ylivoimaisen markkina-asemansa turvin, sanoo KKV.

Nyt tehty kieltoesitys on Suomessa kautta aikojen viides.

Kilpailuongelmat eivät ole ratkaistavissa sitoumuksin

Yrityskaupasta aiheutuvat kilpailuongelmat voidaan usein poistaa järjestelyn toteuttamisen edellytyksiksi asetettavilla ehdoilla. Yrityskaupan tutkinnan aikana Mehiläinen jätti virastolle kaksi sitoumusehdotusta. Mehiläisen esittämät sitoumukset eivät kuitenkaan olleet riittäviä poistamaan viraston tunnistamia kilpailuongelmia ja siten estämään hintojen nousua ja asiakkaiden vaihtoehtojen vähenemistä. KKV ei voinut siten hyväksyä sitoumuksia.

– Kaikkia suunniteltuja yrityskauppoja ei ole mahdollista ratkaista sitoumuksin. Kilpailuongelmien laajuuden vuoksi sitoumusratkaisu ei ollut realistinen vaihtoehto, sanoo yrityskauppavalvonnasta vastaava johtaja Sanna Syrjälä KKV:n tiedotteessa.

Yrityskauppojen valvonta alkoi Suomessa vuonna 1998. Nyt tehty kieltoesitys on Suomessa kautta aikojen viides. Kyseessä on laajin yrityskauppatutkinta viraston historiassa.

Markkinaoikeuden on kilpailulain mukaan annettava ratkaisunsa kolmen kuukauden kuluessa esityksen tekemisestä. Markkinaoikeus voi joko kieltää yrityskaupan KKV:n esityksen mukaisesti, hyväksyä kaupan sellaisenaan tai asettaa sen toteuttamiselle ehtoja. Muutosta markkinaoikeuden päätökseen voi hakea korkeimmalta hallinto-oikeudelta.