Itsemääräämisoikeuteen perustuva Laki sukupuolen vahvistamisesta hyväksyttiin eduskunnassa. Uusi laki vahvistaa perus- ja ihmisoikeuksia Suomessa.
Mervi Grönfors valittiin Vuoden lastenhoitajaksi
Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL ry:n jakaman Vuoden lastenhoitaja -tunnustuksen sai tänä vuonna tamperelainen Mervi Grönfors. Vuoden lastenhoitaja on alan ammattilainen, joka on tehnyt ansiokasta työtä lasten, perheiden ja lastenhoitoalan puolesta, tuoden ansiokkaasti esiin lastenhoitajan osaamista ja ammattitaitoa.
Grönforsin mielestä parasta työssä on yksiselitteisesti lasten kanssa yhdessä tekeminen ja kasvaminen.
– Siinä todella oppii ja kasvaa itsekin tekemänsä työn myötä. Työtiimin hyvä yhteishenki kantaa työssä, sillä välillä siinä kohdataan arkoja ja vaikeitakin asioita. Tärkeää on ammattitaito ja sen ylläpitäminen sekä ammatillisuus. Sekin on tärkeä asia, että saan työstäni palkkaa, kertoo Grönfors Tiedonantajalle tuoreeltaan valinnan jälkeen.
Haastava ja palkitseva työ
Ensi askelia työelämään Grönfors otti nuorena muun muassa Finlaysonin kutomossa ja Särkänniemen huvipuiston kioskimyyjänä. Näillä tuloilla ja lainalla rahoitettiin opiskeluja ja vuonna 1984 Grönfors valmistui lastenhoitajaksi.
– Sain viran Nokialta, siellä tein töitä muutaman kuukauden. Sittemmin sain töitä kotikaupungistani Tampereelta ja ura jatkuu vielä jokusen vuoden. Olen työskennellyt useammassa päiväkodissa, vakanssit ovat olleet Härmälän, Hyhkyn, Raholan ja Kalevanharjun päiväkodeissa. Muissa päiväkodeissa on työtä tullut tehdyksi esim. kesäpäivystysten aikana. Ja tokihan olen saanut tehdä työsuojelun parissa vaihtelevia tehtäviä työsuojelun varavaltuutettuna, kertoo Grönfors vaiheikkaasta työhistoriastaan.
Parhaillaan Grönfors tekee työtä eritystä tukea tarvitsevien lasten ryhmässä.
– Siirryin elokuussa tähän ryhmään, sillä ajattelin työn olevan vaihtelevaa, haastavaa ja palkitsevaa. En erehtynyt ja voin vakuuttaa oppineeni joka päivä jotakin uutta näiden lasten parissa. Työtiimini on moniammatillinen kollektiivi, joka jakaa osaamistaan ja tukee toinen toistaan työssä, hehkuttaa Grönfors.
– Annettakoon tiimille kiitos myös minun perehdyttämisestäni työhön ja työpaikkaani näiden muutaman kuukauden aikana.
Alaa uudistettava
Hoitoalan ammattilaisella on myös paljon sanottavaa alan uudistamiseksi.
– Aloittaisin lainsäädännön rukkaamisella ja muuttaisin varhaiskasvatuksen suhdeluvun määrittelemisen ryhmäkohtaiseksi sekä pienentäisin lapsiryhmiä. Mieluusti antaisin asetuksen, jolla kiellettäisiin kutsumuksesta puhumisen palkkaneuvotteluissa - kutsumus ei ole palkkaa, vaan se kuvaa työntekijän henkilökohtaista suhtautumista työhön. Palkka taas on rahassa määriteltävä korvaus tehdystä työstä. Henkilöstörakennettakin tekisi mieleni peukaloida, eli lisätä resursseja.
Jos Grönfors saisi päättää, niin varhaiskasvatusta ja hoitotyötä arvostettaisiin muulloinkin, kuin juhlapuheissa.
– Raha ja tehokkuus eivät ole oikeat mittarit mietittäessä varhaiskasvatuksen vaikuttavuutta, tehdyn työn vaikuttavuus ei selviä kunnan vuositilinpäätöksestä. Sellaista numeronikkaria ei olekaan, joka laskee tänä vuonna tehdyn varhaiskasvatuksen vaikutukset hoidossa olleiden lasten aikuisuuteen ja vanhuuteen euroina.
– Jos voisin, palkkaisin koodariporukan tekemään varhaiskasvatuksessa käytettävät ohjelmistot sellaisiksi, jotka vastaavat työn tarpeita, keskustelevat keskenään ja kuuntelevat muutakin dataa kuin tilastojen tarvitsemia numeroita.
Grönforsin toimikausi työsuojelun ensimmäisenä varavaltuutettuna Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksessa on päättymässä ja vaalit pidetään ensi kuussa. Hän on ehdolla vaaleissa.
– Olen jäsenenä Tampereen kaupungin sivistyspalveluiden yhteistoimintaryhmässä. Toimin Tehyn Tampereen kaupungin ammattiosaston puheenjohtajana ja varhaiskasvatuksessa tehyläisenä varaluottamusmiehenä. Tällä saralla riittänee tekemistä tulevana keväänä, päättää Grönfors.
Ammattiyhdistystoiminnan lisäksi Grönfors toimii myös muulla järjestökentällä. Hän on Suomen kommunistisen puolueen varapuheenjohtaja ja luotsaa puolueen rauhanryhmän toimintaa. Grönfors on myös ehdolla tulevissa aluevaaleissa Pirkanmaalla.
Kirjoittajan artikkelit
Helsingin kaupungin johdossa valmistellaan linjauksia, joilla osa kaupungin omistamasta Helen-konsernista voidaan myydä pois. Jos esitys hyväksytään, se avaa mahdollisuuden myydä Helenin muita omistuksia kuin tarkemmin määrittelemättömät ”strategisesti tärkeät verkot”. Myös Helenin osakkeista voitaisiin myydä lähes puolet.
Maailmantilanne on useiden päällekkäisten kriisitilanteiden vuoksi niin huono, että pessimismi on korkeimmillaan sataan vuoteen.
- ‹ edellinen
- 16 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?