Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Metsien Suomi -kampanja harhaanjohtaa verovaroin
03.07.2020 - 10:45
(updated: 08.07.2020 - 14:46)
Suomalaisten metsien tilanteeseen perehtyneet ovat ihmetelleet Metsien Suomi -kampanjan väitteitä. Kuvakaappaus Metsien Suomi -nettisivut.
Metsäalan etujärjestöjen Metsien Suomi -kampanja on näkynyt viime aikoina muun muassa ulkomainoksissa, televisiossa, radiossa ja sosiaalisessa mediassa. Suomalaisten metsien tilanteeseen perehtyneet ovat ihmetelleet kampanjan väitteitä maamme metsätalouden kestävyydestä ja suojelumetsien määrästä.
Valtio on tukenut Metsien Suomi -kampanjaa yhteensä noin 380 000 eurolla Maa- ja metsätalousministeriön, Metsähallituksen ja Suomen Metsäkeskuksen kautta.
Harhaanjohtaja väite Suomen suojelumetsien määrästä perustuu pitkälti tilastoilla kikkailuun.
– Yli puolet Euroopan suojelumetsistä on Suomessa, kerrotaan kampanjan aineistoissa ja sen uutisoinnissa.
Harhaanjohtaja väite Suomen suojelumetsien määrästä perustuu pitkälti tilastoilla kikkailuun. Kampanjan yksi päälauseista johtaa kohdettaan harhaan, kun koko tekstiin ja sen lähteisiin tutustuu tarkemmin. Lähteenä käytetyssä Forest Europen tilastossa on eri kategorioita suojelumetsille, joista vain tiukimmassa kategoriassa Suomessa katsotaan sijaitsevan puolet koko Euroopan suojelumetsistä. Kun mukaan lasketaan kaikki kategoriat, joissa metsätalous ei ole sallittua, jää Suomen osuus alle viidesosaan.
Suojeluala ei riittävä vieläkään
Kampanjatekstissä lukee myös ylistäen, että omista metsistämme on 12 prosenttia ”tiukasti suojeltua”.
– Mistä sitten johtuvat Punaisen kirjan uhanalaisuusluvut? Yli 800 metsälajia on suuressa vaarassa hävitä kokonaan Suomesta. Eikö 12 prosentin suojeluala riitä estämään metsäluontomme köyhtymistä, kysyy Saraleena Aarnitaival Meidän Metsämme -kansanliikeestä mielipidekirjoituksessaan.
– Tarkemmin katsottaessa huomataan, että prosenttiluvun takana on kirjaimellisesti paljon ilmaa: Pohjois-Suomen avaria, vähäpuustoisia ja vähälajisia kitumaita. Lisäksi suojelualaksi on laskettu muun muassa kaavoitusvarauksia, jatkaa Aarnitaival kirjoituksessaan.
Lisätietoja kampanjan harhaajohtavuudesta voit lukea myös Luonto-Liiton metsäryhmän kirjoituksesta.
Kirjoittajan artikkelit
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
- ‹ edellinen
- 6 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Helsingin yliopiston uusi liito-oravan perimää tutkiva selvitys osoittaa, että Suomen metsissä esiintyvä kanta on taantumassa ja se on geenirakenteeltaan yksipuolinen. Tutkijoiden mukaan Suomen vastuu lajien suojelussa ulottuu taigametsien tulevaisuuteen. Samaan aikaan Jyväskylän yliopiston ja Sitran luontojalanjälki-selvitys varoittaa: jos nykyisiä elämäntapoja ei muuteta, viidennes maailman lajeista uhkaa kadota.
Itä-Hakkilassa jalka nousee musiikin ja talkoohengen tahdissa. 60-vuotisjuhlia viettävä Pavi on tanssivan yhteisön oma paikka. Juhlien keskellä toteutettava johtajanvaihdos on lavabisnekselle sekä uhka että mahdollisuus. Vantaa ei ole sivujuonne – vaan Pavin toimijoiden mukaan paras paikka lavatanssille.
Suomen kommunistisen puolueen (SKP) edustajakokous järjestetään tilanteessa, jossa maailma palaa, rauhanliike yskii ja työväenliike etsii uutta kurssiaan. Väistyvä puheenjohtaja Liisa Taskinen tiivistää tilanteen: ”Toivon, että edustajakokouksessa syntyy yhteinen tahtotila ja innostus.”
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.