Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Metsien Suomi -kampanja harhaanjohtaa verovaroin
03.07.2020 - 10:45
(updated: 08.07.2020 - 14:46)
Suomalaisten metsien tilanteeseen perehtyneet ovat ihmetelleet Metsien Suomi -kampanjan väitteitä. Kuvakaappaus Metsien Suomi -nettisivut.
Metsäalan etujärjestöjen Metsien Suomi -kampanja on näkynyt viime aikoina muun muassa ulkomainoksissa, televisiossa, radiossa ja sosiaalisessa mediassa. Suomalaisten metsien tilanteeseen perehtyneet ovat ihmetelleet kampanjan väitteitä maamme metsätalouden kestävyydestä ja suojelumetsien määrästä.
Valtio on tukenut Metsien Suomi -kampanjaa yhteensä noin 380 000 eurolla Maa- ja metsätalousministeriön, Metsähallituksen ja Suomen Metsäkeskuksen kautta.
Harhaanjohtaja väite Suomen suojelumetsien määrästä perustuu pitkälti tilastoilla kikkailuun.
– Yli puolet Euroopan suojelumetsistä on Suomessa, kerrotaan kampanjan aineistoissa ja sen uutisoinnissa.
Harhaanjohtaja väite Suomen suojelumetsien määrästä perustuu pitkälti tilastoilla kikkailuun. Kampanjan yksi päälauseista johtaa kohdettaan harhaan, kun koko tekstiin ja sen lähteisiin tutustuu tarkemmin. Lähteenä käytetyssä Forest Europen tilastossa on eri kategorioita suojelumetsille, joista vain tiukimmassa kategoriassa Suomessa katsotaan sijaitsevan puolet koko Euroopan suojelumetsistä. Kun mukaan lasketaan kaikki kategoriat, joissa metsätalous ei ole sallittua, jää Suomen osuus alle viidesosaan.
Suojeluala ei riittävä vieläkään
Kampanjatekstissä lukee myös ylistäen, että omista metsistämme on 12 prosenttia ”tiukasti suojeltua”.
– Mistä sitten johtuvat Punaisen kirjan uhanalaisuusluvut? Yli 800 metsälajia on suuressa vaarassa hävitä kokonaan Suomesta. Eikö 12 prosentin suojeluala riitä estämään metsäluontomme köyhtymistä, kysyy Saraleena Aarnitaival Meidän Metsämme -kansanliikeestä mielipidekirjoituksessaan.
– Tarkemmin katsottaessa huomataan, että prosenttiluvun takana on kirjaimellisesti paljon ilmaa: Pohjois-Suomen avaria, vähäpuustoisia ja vähälajisia kitumaita. Lisäksi suojelualaksi on laskettu muun muassa kaavoitusvarauksia, jatkaa Aarnitaival kirjoituksessaan.
Lisätietoja kampanjan harhaajohtavuudesta voit lukea myös Luonto-Liiton metsäryhmän kirjoituksesta.
Kirjoittajan artikkelit
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
- ‹ edellinen
- 6 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.