Protuleirien suosio on ollut kasvussa ja leirit on ilmoittauduttu täyteen vuosi vuodelta yhä lyhyemmässä ajassa. Tänä kesänä niille osallistuu lähes 1000 leiriläistä. Protuleirillä keskustellaan ja väitellään yhteiskunnallisista, filosofisista ja omaan elämään liittyvistä teemoista.
Mistä on kyse Guatemalan mielenosoituksissa?
22.11.2020 - 12:15
(updated: 03.12.2020 - 12:50)
Guatemalassa ihmiset ovat nousseet maan korruptoitunutta hallintoa vastaan. Kuvakaappaus Twitter-videosta.
Guatemalan parlamenttitalo sytytettiin tuleen lauantaina satojen ihmisten mielenosoituksessa. Ihmiset ovat nousseet maan korruptoitunutta hallintoa vastaan, joka on suorittanut uusliberalistista leikkauspolitiikkaa ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella.
Myös historialliset syyt mielenosoituksille ulottuvat pitkälle. Jotta maan tämän hetken tilannetta voidaan ymmärtää, on tunnettava myös sen historiaa. Erityisesti Yhdysvaltojen imperialististen interventioiden historiaa maata kohtaan. Tiedonantaja käänsi lyhyen katsauksen asiaan.
– Vuonna 1954 CIA kaatoi terrorikampanjan kautta demokraattisesti valitun ja suositun johtajan Jacobo Árbenzin ja perusti äärioikeistolaisen hallinnon, joka osallistui pääasiassa alkuperäiskansojen mayojen väestön järjestelmälliseen kansanmurhaan. Tämä kaikki tehtiin yritysten etu mielessä.
– Kuten Noam Chomsky toteaa, Reaganin hallinnon alaisuudessa Yhdysvallat nimenomaisesti auttoi Guatemalan äärioikeistolaista hallintoa mayaväestön kansanmurhassa. Pelkästään vuonna 1982 murhattiin kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kuka muu liittyi kansanmurhakampanjaan? Apartheidia ja kansanmurhaa suorittava Israel.
– CIA:n vuonna 1954 operoiman vallankaappauksen jälkeen, jossa Guatemalaan syntyi fasistinen hallinto, on teurastettu 200 000 miestä, naista ja lasta. Tämä, mitä Chomsky perustellusti kutsuu "natsityyliseksi terroriksi", toistettiin kaikkialla Keski-Amerikassa, kuten hän puhuu El Salvadorista täällä.
– Tämän historian perusteella voidaan paremmin ymmärtää ja arvostaa Guatemalan kansan raivoa ja sitä, miksi he nyt nousevat korruptoituneita hallitsijoitaan vastaan, jotka toteuttavat uusliberalistisia leikkauksia.
Kirjoittajan artikkelit
Tampereella järjestetään Natoa vastaan, rauhan puolesta! -mielenosoitus lauantaina 4. kesäkuuta. Marssi järjestäytyy klo 14:00 Sorin aukiolla, josta kuljetaan Jugendtorille. Järjestäjien mukaan Suomen liittyminen supervalta USA:n johtamaan sotilasliittoon merkitsee aseveljeyttä maailman kansoja vastaan, eikä se voi olla myöskään Suomen kansan etu.
Olemmeko me ihmisiä, jotka sotivat? Vai olemmeko me ihmisiä, jotka keskustelevat ja ovat järkeviä, kysyy Kommunistinuorten uusi puheenjohtaja Bex Tapanainen. Nuorisojärjestö otti vuosikokouksessaan selvän kannan: Suomen ei pidä liittyä Natoon.
- ‹ edellinen
- 24 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tiedonantaja saa riveihinsä uuden kirjoittajan Venezuelasta. Kauri Suárez, työväenluokasta ponnistava vallankumouksellinen ja maantieteen opiskelija, alkaa syksyllä kirjoittaa Tiedonantajaan taustoittavia juttuja maasta, jossa sosialismia rakennetaan globaalin pääoman painetta ja imperialismin hyökkäyksiä vastaan. Suárezin tekstit tarjoavat harvinaisen näkökulman vallan, luokan ja teknologian risteyksiin – suoraan keskeltä kamppailua. Mitä voimme oppia maasta, jossa työväenluokka ei ole vain hallittava joukko vaan aktiivinen historian tekijä?
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.