Monikulttuurisilla lätkäilloilla ennakkoluuloja vastaan
Jääkiekon MM-kisat lähestyvät taas toukokuussa. Tällä kertaa otteluita järjestetään sekä viimevuotisen mestarin eli Suomen ja naapurimaan Ruotsin kaukaloissa.
Vuoden takaiseen riehakkaaseen kultamitalijuhlintaan liittyi ikäviä lieveilmiöitä. Monet kiinnittivät huomiota joidenkin lätkäfanien rasistisiin ja yltiönationalistisiin asenteisiin. Maahanmuuttajien ja ulkomaalaistaustaisten uhkailu herätti siinä määrin kohua, että sekä Suomen jääkiekkoliitto että maajoukkue irtisanoutuvat rasismista kultajuhlien jälkeen antamassaan tiedotteessa.
Kallio-liikkeen aktiivi Tuomas Palonen keskusteli asiasta ystävänsä Ike Chimen kanssa. Nigerialaistaustainen Chime toimii monikulttuurisen liikunnan kattojärjestö Liikkukaa! ry:n puheenjohtajana. Chime mainitsi Paloselle, että vain harva kantasuomalainen tietää, kuinka suosittuja jääkiekon seuraaminen ja Suomen joukkueen kannustaminen ovat maahanmuuttajien piirissä.
Tästä alkoi Palosella muhia idea monikulttuurisesta lätkäillasta. Tarkoituksena on kerätä kokoon eritaustaisia jääkiekkofaneja katsomaan ottelua ja kannustamaan yhdessä Suomen joukkuetta menestykseen. Illan ohjelmassa on ottelun ohella puheenvuoroja ja musiikkia.
Palonen kertoo, että mukaan yhteistyöhön lähtivät niin Liikkukaa ry. kuin pääkaupunkiseudun monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli. Maailmanmusiikin keskus on auttanut lätkäiltojen artistien hankinnassa.
Jääkiekko kuin uskonto
Tuomas Palonen pohtii, miten jääkiekkoon liitetty kuvasto tuppaa olemaan äärinationalistista ja militaristista. Hyvänä esimerkkinä tästä on tämänvuotisten MM-kisojen televisiomainonta, jossa lietsotaan talvisodan henkeä mauttomalla tavalla. Juuri näitä mielikuvia ja piileviä asenteita monikulttuurinen lätkäilta pyrkii murtamaan.
– Jääkiekko on hyvä viitekehys, koska se tavoittaa paljon ihmisiä ja sellaisiakin, jotka ehkä suhtautuvat maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen kriittisesti. Siinä porukassa ei saarnata jo samaa mieltä oleville, kommentoi Palonen.
Ike Chime sanoo, että hänen on helppo ymmärtää suomalaista jääkiekkohullua kansaa.
– Nigerialaisille jalkapallo on kuin uskonto. Suomessa jääkiekko on hiukan samankaltaisessa asemassa, naurahtaa Ike Chime.
Monikulttuuriset lätkäillat Siltasessa (Hämeentie 13B) su 6.5. klo 15.30 Suomi - Slovakia ja su 13.5. klo 15.30 Suomi - USA. Vapaa pääsy.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?