Navalnyi, mepit ja Venäjä-politiikka
Venäläisen Aleksei Navalnyin myrkyttäminen on törkeä rikos, joka tulee selvittää ja syylliset saattaa edesvastuuseen. Venäjän hallinnolta on perustellusti vaadittu rikoksen perusteellista ja luotettavaa tutkimista ja syyllisten rankaisemista.
EU:n parlamentti ei ole kuitenkaan tyytynyt tähän vaan sen 17. syyskuuta äänestyksen jälkeen hyväksymässä päätöslausumassa julistetaan jo pääsyylliset ja jaettiin tuomioita.
Venäjän hallinnon vastuuta selvittää myrkytys ei ole syytä vähätellä. Europarlamentin lausumassa hutkitaan kuitenkin jo ennen kuin on tutkittu – oikeusvaltioperiaatteista piittaamatta. Siinä nimetään Venäjän hallinto ja Kreml syyllisiksi. Pääosan lausumassa saavat vaatimukset EU:n Venäjä-politiikan uudelleenarvioimisesta, pakotteista, Itämeren kaasuputkihankkeen pysäyttämisestä ja Venäjän kansainvälisestä eristämisestä.
Tällainen linja kärjistäisi entistä pahemmin Euroopan tilannetta. Vaatimus Venäjän eristämisestä poikkeaa Suomen ulkopolitiikasta, joka painottaa keskusteluyhteyksiä ja yhteistyötä Venäjän kanssa, vaikka asioista voidaankin olla eri mieltä.
Suomalaisista europarlamentin jäsenistä kolme – Eero Heinäluoma, Miia-Petra Kumpula-Natri ja Mauri Pekkarinen – äänesti lausumasta päätettäessä tyhjää, muut puolesta.
Lausuman puolesta äänesti myös Vasemmistoliiton Silvia Modig, toisin kuin lähes kaikki muut parlamentin Yhtyneen vasemmiston ja pohjoismaisen vihreän vasemmiston ryhmän edustajat. Onko Modigin linja myös Vasemmistoliiton Venäjä-politiikan linja?
| Tilaa Tiedonantaja ja saat radikaalin vasemmistolaisen äänen kotiisi kerran kuukaudessa ja/tai koko lehden diginä myös verkossa! |
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
SKP vietti kymmenen vuotta sitten vappua tunnuksella Irti porvareista! Taiteilija Jani Leinonen suunnitteli SKP:lle tuolloin vapputunnuksen, jossa ilmassa oleva nyrkki viestii kapinasta, uhmasta, yhtenäisyydestä ja voimasta.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.