Helsingin Maanantaiklubilla keskusteltiin vapun jälkeen vasemmiston tilasta. Keskiöön nousivat muun muassa ruohonjuuritason toiminta sekä ihmisten arjessa vaikuttaminen.
Neuvostoelokuvan jättiläinen
23.01.2018 - 14:45
(updated: 23.01.2018 - 18:16)
Elokuvahistorian kiistattomiin merkkiohjaajiin lukeutuvan Sergei Eisensteinin (1898-1948) syntymästä ja kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi tasavuosia. Eisenstein on myös Venäjän vallankumouksen ja Neuvostoliiton alkuaikojen merkittävä kuvaaja.
Venäjän vallankumousta juhlittiin varsinaisesti ensimmäistä kertaa vuonna 1925. Juhlallisuuksiin kuului oleellisesti suurisuuntainen 1905-elokuvaprojekti, jonka ohjaajaksi nimitettiin tuolloin vasta 27-vuotias Eisenstein. Projektin tuotteena syntyi Eisensteinin tunnetuin elokuva, Mustallemerelle vuoteen 1905 sijoittuva Panssarilaiva Potemkin, jota suomalainen elokuvaguru Peter von Bagh on luonnehtinut jopa ”kaikkein aikojen elokuvaksi”. Elokuvan maine on korkealla myös muiden alan asiantuntijoiden parissa kautta maailman.
Venäjän vallankumousta seuranneessa sisällissodassa Eisenstein toimi agitaatiojoukoissa sekä lavastajana että ohjaajana. Uransa ensimmäisiin elokuviin lukeutuvassa Lakossa (1924) Eisenstein tiivistää vallankumousta edeltäneitä tunnelmia. Von Baghin modernin elokuvan mestariteokseksi nimittämässä Lakossa Eisenstein kehitteli jo omaleimaista tyyliään, jossa keskiössä on leikkaus – tai elokuva-alan termillä 'montaasi'. Myöhemmin syntyi jopa käsite 'eisenstenilainen montaasi', jota sittemmin usea ohjaaja on pyrkinyt soveltamaan eri puolilla maailmaa.
Kuvaus vuoden 1905 tapahtumista
Peter von Bagh arvelee, että nuoresta iästään ja kokemattomuudestaan huolimatta Eisenstein tuskin epäröi ryhtyä neuvostoelokuvan ensimmäisen suurprojektin kippariksi.
Ollakseen totuudellinen voi silloin tällöin uhmata totuutta itseään.
Panssarilaiva Potemkinin kuvaksia aloiteltiin Leningradissa, mutta huonon sään vuoksi tuotanto siirtyi varsinaiselle pelipaikalle eli Odessaan, Mustanmeren rannalle. Eisenstein teki ahkerasti taustatyötä, ja elokuvan käännekohdaksi muodostuikin alun perin ranskalaisesta Illustration-lehdestä löytynyt artikkeli ja kuvitus Odessan portaiden verilöylystä 1905.
Potemkinin vaiheet on kuvattu melko vapaasti ja yhteydet todellisiin vuoden 1905 tapahtumiin ovat von Baghin mielestä löyhiä. Eisensteinin kuvaama kohtaus Odessan portailla on ikään kuin tiivistymä kaikista vuoden 1905 aikana tapahtuneista väkivaltaisuuksista. Eisenstein lainasi mielellään Goethen toteamusta siitä että ollakseen totuudellinen voi silloin tällöin uhmata totuutta itseään.
Maailmanmenestys
Panssarilaiva Potemkinin vastaanotto oli ristiriitainen. Elokuva oli niin edellä aikaansa, että monet nuoren neuvostoelokuvan pioneerit eivät yksinkertaisesti ymmärtäneet sen merkitystä. Pahaksi onneksi levitysorganisaatio Sovkinon johtaja Konstantin Shvedshikov oli virkaansa leipääntynyt byrokraatti ja kaiken lisäksi antisemitisti, joka ei voinut sietää Eisensteinin kaltaista nuorta neroa.
Eisenstein sai kuitenkin arvovaltaisen puolustajan: runoilija Vladimir Majakovskin, jonka ystävä, niin ikään runoilija Asejev, oli osallistunut Panssarilaiva Potemkinin välitekstien sommitteluun.
Majakovski painosti Shvedshikovia lähettämään Potemkinin ulkomaiseen levitykseen. Sovkino lähettikin elokuvan Berliiniin, ja siitä tuli valtava menestys. Potemkin otettiin uudelleen esityslistalle Moskovassa ja se sai viimein ansaitsemansa huomion.
Potemkinin jälkeen Eisenstein teki merkittäviä teoksia, kuten vallankumoustapahtumiin perustuvan Lokakuun sekä historialliset elokuvat Aleksanteri Nevskistä ja Iivana Julmasta. Elokuvataiteen historiaan ja elokuvantekoon Eisenstein jätti lähtemättömät jäljet. Eisensteinin nimi mainitaan aina siellä, missä keskustellaan maailman kaikkien aikojen parhaista ohjaajista ja elokuvista.
Kirjoittajan artikkelit
Kokoomus on ollut yhtä vaalikautta lukuun ottamatta hallituspuolue jo vuodesta 1987. Kumppanina kokoomuksella on käytännössä ollut koko muu eduskuntapuoluekaarti oikealta vasemmalle.
Tie ulos hallituksen masinoimasta poikkeustilasta edellyttää hallituksen kaatamista ja talouspolitiikan täydellistä suunnanmuutosta.
- ‹ edellinen
- 41 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Metsästä tuli näyttämö ja näyttelijöistä sen tulkkeja, kun Metsäteatteri toi huumorin, utopian ja kriittisen kysymisen keskelle Sävärin metsää Sastamalassa. Metsäkissa2044-hankkeen osana toteutettu Puut ja heidän vehreytensä -demo kutsui yleisön katsomaan metsää toisin – ei vain kuitupuuna, vaan yhteisenä elämän tilana, jossa ilo ja nauru voivat olla radikaalia vastarintaa. Jutun lopusta löydät tiedot Tampereen metsissä syksyllä nähtävistä maksuttomista Metsäteatterin esityksistä ja niihin ilmoittautumisesta.
11.-12. 10. Helsingissä järjestettävä Tiedonantaja-festivaali nostaa esiin sen, mitä valtamedia usein sivuuttaa: pääoman kasautumisen, työn arjen ja yhteiskunnallisen vastarinnan. Festivaali kokoaa yhteen aktivistit, tutkijat ja taiteilijat, jotka eivät tyydy katsomaan sivusta, kun sananvapaus ja moniäänisyys murenevat teknologisen ja taloudellisen vallan puristuksessa. Tapahtuma toimii vastavoimana mediakentän keskittämiselle ja kutsuu työväenluokan ääntä esiin – ei vain kuultavaksi, vaan vaikuttamaan.
Lauri Ylönen tuo uuden äänen Bad Wolvesin raskaaseen soundiin. Uusi versio kappaleesta Say It Again on enemmän kuin musiikkia – se on kohtaaminen. Kulttuuriteollisuus on paketoinut tunteet, Ylösen ääni toimii ja hengittää. Tässä raidassa kuuluu yhteistyön voima.
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.