Vuosikymmeniä kestäneen uusliberalistisen politiikan ansiosta Libanonista on tullut yksi eriarvoisimmista yhteiskunnista maailmassa, ja sosiaalisen ja taloudellisen tyytymättömyyden odotetaan kasvavan räjähdysten jälkeen kirjoittaa Länsi-Aasian politiikan professori Abdul Rahman.
Keywords:
NewsClick -mediatalo ratsian kohteena Intiassa
11.02.2021 - 13:00
(updated: 18.02.2021 - 12:50)
NewsClick on monimuotoinen media ja sen YouTube-kanavalla on lähes 3 miljoonaa tilaajaa. Kuvakaappaus Youtubesta
Intian oikeistohallitus on 9. helmikuuta iskenyt riippumatonta mediaa edustavan, New Delhissä sijaitsevan NewsClickin toimistoon ja ratsannut lehtitalon työntekijöiden asuntoja.
Ratsia saattaa olla seurausta mediatalon jutuista, joissa on kritisoitu Intian hallitusta ja raportoitu maanviljelijöiden laajoista mielenosoituksista Intiassa viime kuukausina. Ratsiasta raportoi laajemmin Peoples Dispatch.
Vastauksena NewsClickiin tehtyihin ratsioihin lukuisat riippumattomat mediaorganisaatiot ja edistykselliset järjestöt Intiassa ja kansainvälisesti ovat ilmaisseet solidaarisuutensa ja arvostelleet hallituksen väkivaltaisia toimia.
Myös Tiedonantaja lähetti solidaarisuusviestin Intiaan.
– Intian hallituksen viime päivien toimet ovat rikos vapaata journalismia kohtaan, sanoo Tiedonantajan päätoimittaja Petra Packalén.
– Olemme raportoineet Intian suurlakoista Tiedonantajassa viime vuonna useaan otteeseen ja jatkamme raportointia tasan niin kauan, kuin työläiset ja maanviljelijät Intiassa jatkavat täysin oikeutettuja lakkojaan. Onko kohta meidänkin toimituksen ovella virkavalta? Vai tulevatko he sitten, kun Suomen työväki nousee laajalla joukolla vaatimaan parempia työehtoja? Siitä kamppailusta nimittäin olemme valmistautuneet myös kertomaan, kertoo Packalén Tiedonantajan linjasta.
Packalénin mielestä riippumattoman journalismin on vahvistuttava tulevaisuudessa niin Suomessa kuin maailmallakin.
| Tilaa Tiedonantaja ja saat radikaalin vasemmistolaisen äänen kotiisi kerran kuukaudessa ja/tai koko lehden diginä myös verkossa! |
Kirjoittajan artikkelit
Suomi ei ole allekirjoittanut ydinasekieltosopimusta, eikä Sipilän hallituksen päätöksellä osallistunut sopimusneuvotteluihin. Mutta nykyisen hallitusohjelman mukaan Suomi pyrkii kaikkien joukkotuhoaseiden kieltämiseen ja hävittämiseen, muistuttaa Mervi Grönfors Tampereen Hiroshimatilaisuudessa.
Libanonin pääkaupungissa Beirutissa tiistaina sattunut räjähdys on aiheuttanut kaupungissa valtavan humanitaarisen kriisin. Nyt tärkeintä on solidaarisuus ja auttaminen, mutta kun ihmiset ovat turvassa, on tapahtuneen syyt selvitettävä, vaatii Libanonin kommunistinen puolue.
- ‹ edellinen
- 7 / 20
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.