Noustaanko lamasta leikkaamalla?
Suomessa torjutaan lamaa järjettömillä keinoilla.
Hallitus jakaa elvytyksen nimissä pankeille ja yrityksille miljardien vastikkeettomia takauksia ja verohelpotuksia. Se myös myöntää lisätalousarviossaan, että valtio velkaantuu lisää noin 8 miljardilla eurolla tänä vuonna. Lähivuosina tarvitaan valtionvarainministeri Jyrki Kataisen (kok) mukaan uutta velkaa jopa 60 miljardia euroa. Suurin osa velasta käytetään veronkevennysten rahoittamiseen.
Työnantajille on annettu vapaat kädet irtisanoa ja lomauttaa, vaikka yritys olisi pitkällä tähtäimellä vakavarainen ja kannattava. Sen sijaan työntekijöitä patistetaan tekemään töitä matalilla palkoilla ja entistä pienemmällä porukalla. Ammattiliittoja painostetaan lamatalkoisiin ja ajamaan palkankorotusten nollalinjaa.
Samaan aikaan kunnat on pakotettu laatimaan sopeutumis- ja leikkauslistoja.
Jos kaikki leikkaavat, millä ilveellä Suomi oikein aikoo nousta lamasta? Päinvastoin, talouden elvyttämiseksi pitäisi nyt saada rahaa liikkeelle.
Kunnat säästökuurille
Kuntatalous heikkenee ennakoitua nopeammin. Hallitus on väittänyt, ettei palveluita ole tarpeen leikata. Nykyisellä rahoituksella kunnat joutuvat kuitenkin väistämättä leikkausten, verojen korotusten ja lisävelkaantumisen tielle. Hallitus näyttääkin nyt siirtävän hankalat palvelujen leikkaus- ja veronkorotuspäätökset puun ja kuoren väliin joutuneille kuntasektorin päättäjille.
Hallitus on valmis antamaan kunnille tilapäisesti vähän lisää avustusta, mutta vain sillä ehdolla, että ne karsivat palveluja, vähentävät henkilöstöä ja tekevät matalatasoisen palkkaratkaisun.
Palkankorotusten nollalinjalle tuomio
Viime viikon Tiedonantajassa kirjoitettiin Elinkeinoelämän Keskusliiton julkituomasta tavoitteesta, että tulevissa palkkaneuvotteluissa tavoitteeksi pitää asettaa palkankorotusten jäädyttäminen lamantorjunnan nimissä.
Ensimmäisenä ay-johtajana EK:ta ehätti liehittelemään STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää, joka väläytteli alkuviikosta nollatupoa. Mäenpään mukaan palkankorotusten nollalinja on tarpeen, "koska meidän pitää pelastaa isänmaa."
Ammattiliitoista Mäenpään puheet ovat tyrmänneet jo Toimihenkilöunioni, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, lähi- ja perushoitajien Super sekä Tehy.
TU:n puheenjohtaja Antti Rinne kommentoi, ettei palkkojen jäädyttäminen pelasta kansantaloutta tai edes yksittäisiä yrityksiä. Järkevämpää on pyrkiä palkansaajien ostovoimaa kasvattavaan palkkaratkaisuun.
Irtisanomiset jatkuvat
Maltilliset palkankorotukset eivät ole ennenkään estäneet yrityksiä irtisanomasta työntekijöitä. Esimerkiksi takavuosien matalista tupo-ratkaisuista hyötyivät vain suuromistajat ja keinottelijat.
On hyvä muistaa, etteivät tuoreet irtisanomiset esimerkiksi TeliaSoneralla ole mikään nykyisen laman tuoma ilmiö. Neljä vuotta sitten yhtiössä oli sama tilanne, vaikka nykyisestä lamasta ei ollut mitään tietoa. TeliaSonera ilmoitti helmikuussa 2005 irtisanovansa 650 työntekijää, vaikka yhtiön tulos oli parantunut 4,3 prosenttia.
Työntekijöiden irtisanomiset eivät riipu firman taloudellisesta tilanteesta. Esimerkiksi konepajakonserni Metso teki viime vuonna ennätyksellisen tuloksen, 180 miljoonaa voittoa, ja jakaa myös osinkoja vain piirun verran vähemmän kuin viime vuonna. Silti Metso ilmoitti tällä viikolla vähentävänsä yli 700 työntekijää.
Sekä TeliaSoneran että Metson työntekijät ovat protestoineet näkyvästi yhtiöiden mielivaltaista irtisanomispolitiikkaa vastaan. Metson Järvenpään yksikön noin 1000 työntekijää osoittivat mieltään irtisanomisia vastaan marssimalla ulos työpaikalta keskiviikkona aamupäivällä. TeliaSonera Finlandin laajakaistapalvelujen henkilöstö lakkoili tiistaista torstaihin.