Tiedonantajan päätoimittaja, SKP:n poliittisen toimikunnan jäsen, syväpunainen aktivisti, luonnonystävä, musiikkitapahtumien tuottaja ja dj
Keywords:
Nuoret perustelevat HX-hankkeen pienentämistä ilmastosyillä, kertoo uusi kyselytulos
HX-hävittäjähanke jakaa suomalaisten mielipiteitä. Suomalaisista 39 prosenttia pitää hanketta liian suurena tai haluaisi luopua hankkeesta kokonaan. Hieman suurempi joukko (42 %) kannattaa hankkeen toteuttamista vähintään suunnitellussa laajuudessa. Erotus mahtuu kyselytutkimuksen virhemarginaaliin. Tiedot käyvät ilmi rauhanjärjestöjen toukokuussa teettämästä kyselystä.
Tärkeimpänä syynä hankkeen pienentämiseksi tai siitä luopumiseksi pidettiin koronapandemian aiheuttamaa vaikeaa taloustilannetta (54 %). Vastaajista 18 prosenttia ilmoitti syyksi sen, että asevarustelu lisää turvattomuutta. Ilmastosyistä hanketta pienentäisi 11 prosenttia vastaajista.
Keskustaa lukuun ottamatta suurimpien hallituspuolueiden kannattajien enemmistö pienentäisi hanketta tai luopuisi siitä kokonaan. Vasemmistoliiton kannattajien joukossa hankkeeseen suhtauduttiin kaikkein kriittisimmin. Kyselyn tuloksista ilmenee myös, että hankkeeseen suhtautuvat kriittisesti erityisesti nuoret ja naiset. Naisista 26 prosenttia oli sitä mieltä, että hankinta tulee toteuttaa vähintään suunnitellusti, kun taas miehistä vastaava osuus oli 58 prosenttia. Nuoret perustelivat muita useammin hankkeen pienentämistä ilmastosyillä.
Kyselyn tuloksen perusteella kritiikki uusien hävittäjien hankkimista kohtaan on suomalaisten keskuudessa laajempaa kuin aiheesta käydystä julkisesta keskustelusta voisi päätellä.
Aiemmin kyselytutkimuksissa on kysytty lähinnä HX-hankkeen lykkäämisestä. Viime vuonna Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) kyselyyn vastanneista yli puolet kannatti hävittäjähankinnan siirtoa useamman vuoden päähän aiemmin suunnitellusta. Tuolloin kaikkien puolueiden kannattajista ainakin kolme viidestä pystyi vähintään hyväksymään hävittäjähankintojen siirron myöhäisempään ajankohtaan.
Kantar TNS Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi 1 025 suomalaista 21.5.–26.5.2021. Kyselyn teettivät rauhanjärjestöt Suomen Rauhanliitto, Suomen Rauhanpuolustajat ja Suomen Sadankomitea. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Etelä-Vietnamin vapautumisen ja kansallisen yhdistymisen 50-vuotispäivä on historiallinen virstanpylväs, joka symboloi Vietnamin muuttumista sodan runtelemasta kansakunnasta dynaamiseksi, nousevaksi taloudeksi, jonka kasvu on jatkunut vuosikymmeniä. Maanlaajuinen muistotilaisuus noudattaa teemaa: ”Kevään 1975 suuri voitto – kansallisen yhtenäisyyden voima, pyrkimys rauhaan, kansalliseen itsenäisyyteen ja tahto yhdistyä”.
ORPON JA Purran oikeistohallitus on sopinut asevarustelun ja muiden puolustusvoimien menojen lisäämisestä 3,7 miljardilla eurolla seuraavien neljän vuoden aikana. Puolustusvoimien budjetti kasvaa sen seurauksena tällä vuosikymmenellä yli 2,5-kertaiseksi.
Asukkaiden Turku -lista keräsi yhteensä lähes kahden tuhannen turkulaisen tuen kuntavaaleissa. Listalta valtuustoon valituksi tullut vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho esittää, että kaupungissa yhdistetään voimia kaikkien toimielinten vasemmistoedustuksen turvaamiseksi.
- 1 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
Chilestä Suomeen muuttaneen kirjailijan ja metsäteollisuuden parissa vuosikymmeniä toimineen Luis Astorgan kirja Ikuisesti Suomi: Chileläisen pakolaisen muistelmat julkaistiin tilaisuudessa, joka muistutti enemmän yhteisöllistä heräämistä kuin kirjallista muodollisuutta.
SKP:n rauhanryhmän aktiivi Mervi Grönfors ei niele militaristista selittelyä siitä, että aseet takaisivat turvallisuuden. Hänen mukaansa koko Euroopan keskustelua leimaa vaikeneminen aseiden rumasta kääntöpuolesta. Grönfors peräänkuuluttaa järjen ääntä, rauhanpolitiikkaa ja inhimillisiä ratkaisuja – ei lisää panssareita, ei pelon propagandaa.