Tutun hoitajan sanoja sosiaalisesta mediasta lainaten:
– Kyl ny meni niin kuppi nurin.
Keywords:
Nuoret perustelevat HX-hankkeen pienentämistä ilmastosyillä, kertoo uusi kyselytulos
09.06.2021 - 08:45
(updated: 18.06.2021 - 12:28)
Hävittäjämiljardien ottamista hyötykäyttöön on vaadittu useissa mielenosoituksissa jo vuosien ajan. Kuva Tiedonantajan arkisto
HX-hävittäjähanke jakaa suomalaisten mielipiteitä. Suomalaisista 39 prosenttia pitää hanketta liian suurena tai haluaisi luopua hankkeesta kokonaan. Hieman suurempi joukko (42 %) kannattaa hankkeen toteuttamista vähintään suunnitellussa laajuudessa. Erotus mahtuu kyselytutkimuksen virhemarginaaliin. Tiedot käyvät ilmi rauhanjärjestöjen toukokuussa teettämästä kyselystä.
Tärkeimpänä syynä hankkeen pienentämiseksi tai siitä luopumiseksi pidettiin koronapandemian aiheuttamaa vaikeaa taloustilannetta (54 %). Vastaajista 18 prosenttia ilmoitti syyksi sen, että asevarustelu lisää turvattomuutta. Ilmastosyistä hanketta pienentäisi 11 prosenttia vastaajista.
Keskustaa lukuun ottamatta suurimpien hallituspuolueiden kannattajien enemmistö pienentäisi hanketta tai luopuisi siitä kokonaan. Vasemmistoliiton kannattajien joukossa hankkeeseen suhtauduttiin kaikkein kriittisimmin. Kyselyn tuloksista ilmenee myös, että hankkeeseen suhtautuvat kriittisesti erityisesti nuoret ja naiset. Naisista 26 prosenttia oli sitä mieltä, että hankinta tulee toteuttaa vähintään suunnitellusti, kun taas miehistä vastaava osuus oli 58 prosenttia. Nuoret perustelivat muita useammin hankkeen pienentämistä ilmastosyillä.
Kyselyn tuloksen perusteella kritiikki uusien hävittäjien hankkimista kohtaan on suomalaisten keskuudessa laajempaa kuin aiheesta käydystä julkisesta keskustelusta voisi päätellä.
Aiemmin kyselytutkimuksissa on kysytty lähinnä HX-hankkeen lykkäämisestä. Viime vuonna Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) kyselyyn vastanneista yli puolet kannatti hävittäjähankinnan siirtoa useamman vuoden päähän aiemmin suunnitellusta. Tuolloin kaikkien puolueiden kannattajista ainakin kolme viidestä pystyi vähintään hyväksymään hävittäjähankintojen siirron myöhäisempään ajankohtaan.
Kantar TNS Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi 1 025 suomalaista 21.5.–26.5.2021. Kyselyn teettivät rauhanjärjestöt Suomen Rauhanliitto, Suomen Rauhanpuolustajat ja Suomen Sadankomitea. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Kirjoittajan artikkelit
Leikkaukset yleiseen asumistukeen ja työttömyysturvaan tulevat voimaan 1. huhtikuuta. Maamme kuuluu maailman vauraimpiin, mutta varallisuus ja mahdollisuudet jakautuvat eriarvoisesti.
Kansainvälistä naistenpäivää vietetään perjantaina 8. maaliskuuta. Perinteiset naistenpäivän marssit järjestetään Tampereella ja Helsingissä. Mielenosoituskutsuissa saa kyytiä Petteri Orpon hallituksen leikkauspolitiikka ja naisviha. Katso täältä marssien tiedot.
- ‹ edellinen
- 9 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.