Kommunistit ja sitoutumattomat -valitsijayhdistykset asettivat yhteensä 90 ehdokasta Osuuskunta Tradekan vaaleissa. Ehdokkaita on kaikissa viidessä vaalipiirissä.
Keywords:
Osa-aikatyöntekijät heikommassa asemassa
Palvelualojen ammattiliitto PAMin mielestä olisi tärkeää, että työttömyysturvalakiin tehtävät muutokset kohtelisivat kaikkia tasa-arvoisesti. Nyt osa-aikatyöntekijät, joita ei lomauteta, joutuvat tukalaan asemaan. Heidän ansiopäivärahansa enimmäisaika kuluu samaan aikaa, kun oletettavissa on rajua laskua työtuntien määrässä ja ansioissa.
PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen pitää valitettavana, ettei työttömyysturvaan tehtävissä poikkeussäännöksissä ole otettu tarpeeksi huomioon osa-aikatyöntekijöille epidemiasta aiheutuvaa haittaa.
Työttömyysturvan liittyvässä poikkeuslainsäädännössä omavastuupäiviltä maksetaan päivärahaa ja ansiosidonnaisen päivärahan maksamisen enimmäisajan kuluminen laitetaan lomautettujen osalta määräajaksi jäihin.
– Tämä johtaa pidemmällä aikavälillä siihen, että osa työntekijöistä tippuu ansiopäivärahan ulkopuolelle johtuen enimmäisajan kulumisesta. Näyttää siis pahasti siltä, että jo muutenkin vailla vakituisen ja kokoaikaisen työsuhteen tuomaa turvaa työskentelevät osa-aikaiset työntekijät joutuvat vaikeuksiin työttömyysturvan maksatukseen liittyvissä lakisääteisissä koukeroissa, sanoo Rönni-Sällinen liiton tiedotteessa.
Näin poikkeuksellisessa tilanteessa pitäisi huolehtia kaikista.
– Pääsääntöisesti tulossa olevat muutokset ovat hyviä, mutta ne eivät kosketa kaikkia. He, joita ei lomauteta, mutta joiden työtunnit vähenevät, kamppailevat toimeentulonsa puolesta samaan aikaan, kun lomautettuja koskevat eri säännöt työttömyysturvan osalta. Näin poikkeuksellisessa tilanteessa pitäisi huolehtia kaikista, Rönni-Sällinen toteaa.
Työtunnit tippuvat
Palvelualoilla työskentelee paljon osa-aikaisia, jotka ovat aiemmin tehneet työtunteja enemmän kuin mitä työsopimuksessa on vähimmäismäärästä sovittu. Koronaepidemiasta johtuen töitä on tarjolla vain sopimukseen merkittyjä minimitunteja ja tarvittaessa töihin kutsutuille ei ole tarjolla töitä.
– Pahimmillaan tilanne johtaa siihen, että aiemmin esimerkiksi 35 viikkotyötuntia tehneen henkilön työtunnit tippuvat merkittävästi, jopa alle 18 viikkotyötuntiin. Näin ollen hänen on haettava soviteltua päivärahaa. Sitä saadessaan työttömyysturvan maksatuksen enimmäisaika kuluu, mutta vähäiset tunnit eivät kerrytä aina uutta työssäoloehtoa, Rönni-Sällinen huomauttaa.
Lisäksi Rönni-Sällisen mielestä ei ole reilua, ettei poikkeuslainsäädännössä oteta huomioon niitä työntekijöitä, jotka ovat olleet sovitellun päivärahan piirissä jo ennen, kun koronaepidemia alkoi. Näidenkin henkilöiden osalta työttömyysetuuden maksamisen enimmäisaika kuluu, jos työssäoloehtoon vaadittu työaika ei täyty, vaikka epidemian vuoksi lomautetuiksi joutuneilta se on poistumassa määräajaksi.
Rönni-Sällinen toivoo, että maan hallitus lähtee korjaamaan poikkeuslainsäädännön epäreiluudet pikaisesti.
– Nykyisessä tilanteessa tekisi mieli esittää työnantajille toivomus, että he mieluummin lomauttaisivat kuin vähentäisivät vain tunteja. Lomautus olisi inhimillisempi vaihtoehto työtekijöiden toimeentulon kannalta. Tämä on tietenkin todella harmillista, sillä vähäisenkin työn tekemisen pitäisi kuitenkin olla aina kannustavaa - varsinkin näin poikkeuksellisessa ajassa, jota parhaillaan koemme, hän toteaa tiedotteessa lopuksi.
Kirjoittajan artikkelit
Itäsuomalainen Liisa Kuusipalo on aloittanut nälkälakon vastalauseena Suomen hallituksen tekemälle hävittäjähankintapäätökselle. Isoäitinä hän kokee suurta ahdistusta valinnasta käyttää miljardeja euroja hävittäjiin samaan aikaan, kun elämme keskellä ilmastokriisiä ja globaalia pandemiaa.
Kaupunginvaltuutettu Reijo Heinonen on perustanut Valkeakosken valtuustoon Suomen kommunistisen puolueen (SKP) ryhmän. Yhteensä 43 vuotta valtuutettuna toiminut Heinonen ilmoitti ryhmän perustamisesta valtuuston eilisessä kokouksessa.
- ‹ edellinen
- 35 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.