Marinin hallitus sitoo Suomea entistä tiukemmin yhdysvaltalaiseen sotateollisuuteen.
Osallisuuden puolesta
Helsingin Lauttasaaressa Espoon päässä asuva Maria Malmström on päättänyt lähteä kuntavaaleihin ehdolle. Malmström on kolmannen polven lauttasaarelaisia, vaikka kävi syntymässä ja varttumassa Haminassa.
”Uravalinta oli siinä, vaikka koulusta ja joka puolelta tuli negatiivista palautetta.”
Jo 11-vuotiaana alkoi tulevaisuus hahmottua: teatterin magia veti puoleensa.
– Uravalinta oli siinä, vaikka koulusta ja joka puolelta tuli negatiivista palautetta. En tiedä onko se asenne perisuomalainen vai Kaakkois-Suomen ominaispiirre, pohtii Malmström.
Teatterin myötä kuvaan astuivat ikään kuin luonnollisesti myös tanssiminen ja laulu. Kiinnostus vei Malmströmin Helsingin Metropoliaan opiskelemaan teatteri-ilmaisun ohjaajaksi. Tutkinnon hän suoritti vuonna 2012.
Sen jälkeen Malmström halusi tehdä jotakin muuta.
– Valmistumisen jälkeen ensimmäiset kaksi vuotta olin koulunkäyntiavustajana Espoossa. Se oli kutsumushomma, joka oli pakko tehdä siihen kohtaan. Toisaalta oli turha kuvitellakaan, että löytäisi siinä vaiheessa oman alan töitä, sanoo Malmström.
Pienpuolueita kannattaa äänestää
Maria Malmström on ensimmäistä kertaa SKP:n listoilla ehdolla sitoutumattomana ehdokkaana. Muistakin puolueista on kuulemma kyselty.
”Miksi minä lähtisin sellaisen puolueen ehdokkaaksi, jota en edes halua äänestää?”
– Miksi minä lähtisin sellaisen puolueen ehdokkaaksi, jota en edes halua äänestää? naurahtaa Malmström.
Malmström on sivusilmällä seurannut pitkään sitä, mikä on SKP:n kuvio ja politiikka. Häntä kommunismiin useasti liitetyt leimat eivät pelota, ja hän kehottaakin ihmisiä ottamaan selvää.
– Kyllä minä ymmärrän ihmisten ennakkoluulot. Jos ei vaivaudu menemään puolueen tai Tiedonantajan nettisivuille ja lukemaan tekstejä, niin kommunismi voi vaikuttaa aika pelottavalta.
Malmströmin mielestä on hassua ajatella, että pienpuolueita ei kannata äänestää. Onhan esimerkiksi Helsingissä SKP:llä kaupunginvaltuutettu ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Sama tilanne on monissa muissakin kaupungeissa ja kuntavaalien jälkeen kaikki voi muuttua.
Voimauttamista
Osallisuus. Siihen sanaan tiivistyy Maria Malmströmin kuntavaaliteema. Hän ei halua olla pelkkä kulttuuria puolustava poliitikko, vaikka kulttuuri on toki se läheisin asia.
”Jengillä on aika vahvasti olo, että ei kiinnosta, koska meitä ei oteta osalliseksi.”
– Koulunkäyntiavustajan kautta nuorten asema alkoi kiinnostaa ja erityisesti nuorten mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan. Jengillä on aika vahvasti olo, että ei kiinnosta, koska meitä ei oteta osalliseksi. Ei ole valtaa ja kuvitellaan vielä, että sitä on vähemmän kuin mitä sitä oikeasti on.
Malmström hahmottelee ihmisten voimauttamista syrjäyttämisen vastakohtana.
– Jos sinulla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa itseesi liittyviin asioihin, se passivoi. Miksi olisin kiinnostunut, jos minusta ei olla kiinnostuneita? Se on luonnollinen ilmiö. Tuolla on jengiä, joka on jo luovuttanut. Mutta miksi? Minkälaiseen yhteiskuntaan tässä sitten pitäisi osallistua? Ihmiset ottavat myös kantaa asettumalla kaiken ulkopuolelle. Jos sinut sullotaan marginaaliin, niin ollaan sitten siellä marginaalissa, sanoo Malmström.
Hän korostaa, että on myös niitä, jotka haluavat mennä duuniin, mutta duunia kun ei nykyään ole tarjolla.
Hyvinvointia peikkojahdin sijaan
Malmström on tavannut innolla SKP:n kuntavaaliohjelmaa, joka on vielä vaiheessa. Hänen mukaansa suuret teemat – etenkin kapitalismin vastaisuus – luovat hyvää perustaa, jolta ponnistaa.
– Esimerkiksi koko julkisten palvelujen yksityistämiskehitys on rikollista. On hienoa, että SKP on joka tasolla taistelemassa sitä vastaan.
”Kunnissa on hyvä olla valtuustoissa porukkaa, joka keskittyy ihmisten hyvinvointiin peikkojahdin sijaan.”
Malmströmin mielestä on myös erityisen hienoa, miten SKP kamppailee kuntien itsemäärämisoikeuden ja demokratian puolesta.
– Kunnissa on hyvä olla valtuustoissa porukkaa, joka keskittyy ihmisten hyvinvointiin peikkojahdin sijaan. Nyt on hyvä aika keskustella, mitä porukalla tehtäisiin, sanoo Malmström.
Täysillä mukana
Tällä hetkellä Malmströmin toimeentulo on pätkäduunien varassa. Ne sisältävät musiikkia, teatteria ja ennen muuta kaikenlaisia sekalaisia opetushommia.
Malmström ei aio olla mikään kuntavaalilistan kiintiönainen, kulttuurihahmo tai sitoutumaton täyte. Päätös ehdokkaaksi lähdöstä syntyi vasta äskettäin, mutta Malmström on jo kahlannut läpi kuntalakia ja Helsingin kaupungin faktoja.
– Otan tämän pestin vakavasti. Haluan olla mahdollisimman paljon mukana erilaisessa vaalityössä, niin keikoilla kuin vaaliteltalla ja keskustelupaneeleissa. Enkä jätä tätä hommaa vain vaaleihin, lupaa Malmström.
Hän on erittäin huolissaan eriarvoistumiskehityksestä, joka on täydessä vauhdissa.
– Jos ei ole rahaa, niin mitä kaupungissa voi tehdä? Tarvitaan omaehtoisia tiloja olemiselle ja tekemiselle, tiloja, jotka ovat kuluttajuuden ulkopuolella, sanoo Malmström.
Pois pahasta Babylonista
Maria Malmström tekee tällä hetkellä teatteria Teatteri Ab Totuuden Torvi Oy –nimisessä kollektiivissa. Vaihtuvalla kokoonpanolla esiintyvällä porukalla ei ole omia tiloja. Erilaisia produktioita on tehty produktioita muun muassa Kansallisteatterin Lavaklubilla sekä Helsingin Temppeliaukion kirkossa.
Teatteri Takomolle syntyi Malmströmin mukaan upea projekti: automattokaupunki.
”Rastafarismiin liittyy tietty ulkopuolisuus, kaipuu pahasta Babylonista pois.”
Automattokaupunki lähti ideasta, että unelmien yhteiskunta on kuin lasten automatto: jokaisella on oma paikkansa. Automattokaupungin päättäjät ovat viisaita: jos he eivät jotain tiedä, niin kysytään asiantuntijalta. Teatteriesitykseen sisältyi videoituja pätkiä, joissa käytiin kysymässä muun muassa Syksy Räsäseltä maailmankaikkeuden olemuksesta ja Torsti Lehtiseltä filosofisista kysymyksistä.
Malmström on myös reggae-musiikkipiirien näkyvä hahmo. Hän heittää keikkaa Maria Aleksandra –taiteilijanimellä.
Malmströmiä kiehtoo reggae-kulttuurin laajempi aatemaailma, jota hän on käynyt haistelemassa Jamaikalla asti.
– Reggaessa on paljo kantaaottavia aiheita. Rastafarismiin liittyy tietty ulkopuolisuus, kaipuu pahasta Babylonista pois, joka kiehtoo, sanoo Malmström.
Kirjoittajan artikkelit
Suomalaisten rikkain eliitti maksaa veroja suhteellisesti vähemmän kuin keskituloiset. Varakkaat väistelevät veroja, kertoo Kalevi Sorsa -säätiön tuore raportti.
Camilla Kantolan tarinoissa on aina vallankumous mukana. Linnunsolu käsittää vuosikymmenten kaaren, ja mullistavia asioita tapahtuu tiiviissä tahdissa.
- ‹ edellinen
- 2 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.