Paarma tulee taas
Maailman eniten myyty irlantilainen romaani ilmestyy nyt uutena, täydellisenä suomennoksena.
Ethel Lilian Voynichin kirja Paarma kertoo vallankumouksellisen Giovine Italia -järjestön jäsenen, englantilaisen opiskelija Arthur Burtonin vaiheista Italiassa sen yhdistymistä edeltäneellä ajalla. Lukuisten dramaattisten kokemusten jälkeen, kuten rippi-isän – sittemmin kardinaali Lorenzo Montanellin – paljastuminen Arthurin biologiseksi isäksi, nuorukainen kokee sisäisen kriisin ja muuttuu kiihkeästä katolilaisesta vannoutuneeksi ateistiksi. Lavastettuaan itsemurhansa ja paettuaan 13 vuodeksi Etelä-Amerikkaan, hän palaa Italiaan uuden henkilöllisyyden turvin "Paarmaksi" kutsutun Felice Rivarezin, byronmaisen sankarin ja satiirisen kirjailijan hahmossa osallistuakseen kansannousun taisteluihin ja valloittaakseen takaisin rakastamansa naisen.
Paarma on tarina sankaruudesta ja vapaudesta, myötä- ja vastoinkäymisten romaani, ja edelleen tänäkin päivänä yksi kuuluisimmista ja merkittävimmistä Italian vapautusta ja yhdistymistä kuvaava teos sekä lukuisien päähenkilöittensä henkisen ja hengellisen matkan kuvaus.
Paarmasta tuli suorastaan kulttikirja kommunistisissa maissa.
Paarma menestyi mainiosti anglosaksisissa maissa, joissa sen ihailijoiksi lukeutuivat muun muassa Jack London, Rebecca West ja D. H. Lawrence. Maailmankuulu loogikko ja filosofi Bertrand Russel kehui kirjaa jännittävimmäksi englannin kielellä koskaan lukemakseen romaaniksi.
Paarmasta tuli suorastaan kulttikirja kommunistisissa maissa. Neuvosto-Venäjällä se oli koululaisten pakollista peruslukemistoa ja siitä otettiin miljoonapainoksia. Niin ikään miljoonat kiinalaiset tunsivat vallankumouksellisen sankarin tarinan omakseen.
Matemaatikon tytär
Ethel Lilian Voynich syntyi Irlannin Corkissa 11. toukokuuta1864. Hänen isänsä oli kuuluisa loogikko ja matemaatikko George Boole (1815–1864).
18-vuotiaana hän sai pienen perinnön ja muutti opiskelemaan pianonsoittoa ja sävellystä Berliiniin, jonka konservatoriosta hän sai diplomin vuonna 1885. Samana vuonna hän palasi Englantiin ja aloitti venäjän opinnot, teki 1887 matkan Pietariin ja tutustui Lontoossa 1890 Wilfryd Michal Hadbank Wojnicziin, jonka kanssa hän meni naimisiin 1892, ja ryhtyi kääntämään venäläisiä ja myöhemmin myös puolalaisia kirjailijoita.
Vuonna 1895 hän teki matkan Italiaan, jossa perehtyi tulevan romaaninsa ympäristöön ja historiallispoliittisiin taustoihin. Julkaistuaan esikoisteoksensa vuonna 1897 New Yorkissa ja Lontoossa hän omistautui sen menestyksen myötä kirjailijan ja kääntäjän työhön sekä myöhemmin hengellisten teosten säveltämiseen. Vasta 1955 hän sai tietää olleensa Venäjän ja Neuvostoliiton kuuluisimpia ja rakastetuimpia ulkomaisia kirjailijoita, kun neuvostodiplomaatti tuli kunnioittamaan hänen muistoaan ja etsi hänen hautaansa, mutta tapasikin tuolloin 91-vuotiaan ihanteensa elossa. Voynich menehtyi vuonna 1960.
Paarman uuden suomennoksen on tehnyt Tuomo Klint.
Kirjoittajan artikkelit
Tiedonantaja Festival will once again bring together activists, researchers, politicians, artists and international guests from different fields to look for alternative ways out of wars, environmental crises and media biases. The programme includes debates, presentations, workshops and of course culture and music! The festival will take place over one weekend at the Myyräncolo cultural centre in Vantaa's Myyrmäki, Finland.
Katso täältä printtilehden numero 07/2024 juttusisältö ja tilaa Tiedonantaja!
- ‹ edellinen
- 2 / 328
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Kirjallisuuslajina dekkari on voimakas yhteiskunnallisen todellisuuden kommentoija, vaikka kirjallisuus on itsessään myös heijastuma tästä todellisuudesta, kuten kaikki kulutettava kulttuuri. Marxilaisen kirjallisuustieteilijä Robert Tallyn mukaan USAn aloittaman terrorisminvastaisen sodan ja uusliberalismin hegemonisen aseman myötä kirjallisuus- ja kulttuurikritiikki on yleisellä tasolla menettänyt hampaansa
Kesällä luetaan dekkareita. Historiallisesti dekkari- ja jännityskirjallisuus on omannut hyvin vasemmistolaisia ja kommunistisia sävyjä ja tästä ovat monet kirjailijat saaneet myös kärsiä.
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.