Paarma tulee taas
Maailman eniten myyty irlantilainen romaani ilmestyy nyt uutena, täydellisenä suomennoksena.
Ethel Lilian Voynichin kirja Paarma kertoo vallankumouksellisen Giovine Italia -järjestön jäsenen, englantilaisen opiskelija Arthur Burtonin vaiheista Italiassa sen yhdistymistä edeltäneellä ajalla. Lukuisten dramaattisten kokemusten jälkeen, kuten rippi-isän – sittemmin kardinaali Lorenzo Montanellin – paljastuminen Arthurin biologiseksi isäksi, nuorukainen kokee sisäisen kriisin ja muuttuu kiihkeästä katolilaisesta vannoutuneeksi ateistiksi. Lavastettuaan itsemurhansa ja paettuaan 13 vuodeksi Etelä-Amerikkaan, hän palaa Italiaan uuden henkilöllisyyden turvin "Paarmaksi" kutsutun Felice Rivarezin, byronmaisen sankarin ja satiirisen kirjailijan hahmossa osallistuakseen kansannousun taisteluihin ja valloittaakseen takaisin rakastamansa naisen.
Paarma on tarina sankaruudesta ja vapaudesta, myötä- ja vastoinkäymisten romaani, ja edelleen tänäkin päivänä yksi kuuluisimmista ja merkittävimmistä Italian vapautusta ja yhdistymistä kuvaava teos sekä lukuisien päähenkilöittensä henkisen ja hengellisen matkan kuvaus.
Paarmasta tuli suorastaan kulttikirja kommunistisissa maissa.
Paarma menestyi mainiosti anglosaksisissa maissa, joissa sen ihailijoiksi lukeutuivat muun muassa Jack London, Rebecca West ja D. H. Lawrence. Maailmankuulu loogikko ja filosofi Bertrand Russel kehui kirjaa jännittävimmäksi englannin kielellä koskaan lukemakseen romaaniksi.
Paarmasta tuli suorastaan kulttikirja kommunistisissa maissa. Neuvosto-Venäjällä se oli koululaisten pakollista peruslukemistoa ja siitä otettiin miljoonapainoksia. Niin ikään miljoonat kiinalaiset tunsivat vallankumouksellisen sankarin tarinan omakseen.
Matemaatikon tytär
Ethel Lilian Voynich syntyi Irlannin Corkissa 11. toukokuuta1864. Hänen isänsä oli kuuluisa loogikko ja matemaatikko George Boole (1815–1864).
18-vuotiaana hän sai pienen perinnön ja muutti opiskelemaan pianonsoittoa ja sävellystä Berliiniin, jonka konservatoriosta hän sai diplomin vuonna 1885. Samana vuonna hän palasi Englantiin ja aloitti venäjän opinnot, teki 1887 matkan Pietariin ja tutustui Lontoossa 1890 Wilfryd Michal Hadbank Wojnicziin, jonka kanssa hän meni naimisiin 1892, ja ryhtyi kääntämään venäläisiä ja myöhemmin myös puolalaisia kirjailijoita.
Vuonna 1895 hän teki matkan Italiaan, jossa perehtyi tulevan romaaninsa ympäristöön ja historiallispoliittisiin taustoihin. Julkaistuaan esikoisteoksensa vuonna 1897 New Yorkissa ja Lontoossa hän omistautui sen menestyksen myötä kirjailijan ja kääntäjän työhön sekä myöhemmin hengellisten teosten säveltämiseen. Vasta 1955 hän sai tietää olleensa Venäjän ja Neuvostoliiton kuuluisimpia ja rakastetuimpia ulkomaisia kirjailijoita, kun neuvostodiplomaatti tuli kunnioittamaan hänen muistoaan ja etsi hänen hautaansa, mutta tapasikin tuolloin 91-vuotiaan ihanteensa elossa. Voynich menehtyi vuonna 1960.
Paarman uuden suomennoksen on tehnyt Tuomo Klint.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Katso täältä printtilehden numero 06/2024 juttusisältö.
Tiedonantajan toimitus ja toimisto toivottavat hyvää kesää! Tiedonantajan toimisto on kesälomalla 30. heinäkuuta asti. Verkkokaupan tilaustuotteita ei postiteta joka viikko. Heinäkuussa tilatut tuotteet postitetaan viimeistään elokuun alussa.
Tiedonantajan numerossa 05/2024 jälleen paljon asiaa! Katso artikkelista, mitä uusin numero pitää sisällään.
- 1 / 325
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Kesällä luetaan dekkareita. Historiallisesti dekkari- ja jännityskirjallisuus on omannut hyvin vasemmistolaisia ja kommunistisia sävyjä ja tästä ovat monet kirjailijat saaneet myös kärsiä.
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.
Työväenliikkeen vapaaehtoisvoimin rakentama lavatanssipaikka Pavi aloitti toimintansa vuonna 1965. Tulevaa juhlavuotta tullaan juhlistamaan muuan muassa Pavista kertovalla dokumenttielokuvalla, jonka tekijä on pitkän linjan dokumenttielokuvaohjaaja Jari Kokko.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.