Vapaa-ajattelijain liitto esittää, että jatkossa koronapandemian tyyppisissä tilanteissa jumalanpalveluksia saisi rajoittaa kuten muitakin yleisötilaisuuksia. Nykyinen laki sallii muiden luento- ja yhteislaulutilaisuuksien rajoittamisen. Suomen tartuntatautilainsäädännön uudistaminen on käynnissä.
Keywords:
PAM vie oikeuteen ruokalähettinä työskennelleen jäsenensä asian
PAM vie käräjäoikeuteen alustayritys Wolt Oy:n ruokalähettinä työskennelleen jäsenensä asian. Kanne on saatettu vireille Helsingin käräjäoikeuteen torstaina 8. heinäkuuta. Kanteessa on kyse siitä, että voidaanko ruokalähetin katsoa olleen työsuhteessa työnantajaansa. Kyse on myös työaikalain ja vuosilomalainen mukaisista saatavista, joihin PAM katsoo työntekijän oikeutetuksi.
– PAM ja ruokalähettinä työskennellyt jäsenemme katsovat, että työsuhteen tunnusmerkistö täyttyy tapauksessa ja jäsen on ollut tosiasiallisesti työsuhteessa Woltiin. Kanteen vaatimukset koskevat työsuhteen olemassaolon vahvistamista ja työaikalain sekä vuosilomalain mukaisten saatavien maksamista. Kanne on saatettu vireille Helsingin käräjäoikeuteen tänään, PAMin ratkaisupäällikkö Arja Pohjola kertoo.
Kanteen taustalla on työ- ja elinkeinoministeriön työneuvoston 5. lokakuuta 2020 antamat kaksi työaikalain soveltamista koskevaa lausuntoa liittyen siihen, oliko ruokalähettien ja Wolt Oy:n sekä Foodora Oy:n välillä syntynyt työsuhde. Neuvosto katsoi, että työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaiset työsuhteet tunnusmerkit täyttyivät ja siten lähetit olivat työsuhteessa yhtiöön. Siten myös työaikalain katsottiin tulevan sovellettavaksi.
– Työneuvoston yleisellä tasolla annettu lausunto ei kuitenkaan sellaisenaan ole suoraan yrityksiä sitova. Siksikin on tarpeen, että tapauksessa lähdemme viemään jäsenemme asiaa eteenpäin oikeusteitse. PAM pitää tärkeänä, että työsuhteita ei yritetä naamioida sellaiseksi, mitä ne eivät ole, Pohjola päättää.
Kirjoittajan artikkelit
On selvää, että työväenliikkeen kamppailun yhteydessä on tärkeää paljastaa porvarihallituksen politiikan todellinen karva, omistavan luokan ja suuryritysten voittojen kasaantuminen sekä heikennysten negatiivinen yhteiskunnallinen vaikutus.
Suomessa tuhansien ihmisten odotetaan osoittavan mieltään sunnuntaina 7. tammikuuta Gazassa tapahtuvaa palestiinalaisten kansanmurhaa vastaan. Helsingin lisäksi mielenosoituksia on luvassa ainakin Turussa, Rovaniemellä, Jyväskylässä, Tampereella, Oulussa, Joensuussa, Porissa ja Lappeenrannassa. Maailman tiettävästi pohjoisin tulitaukomielenosoitus järjestetään Inarissa.
- ‹ edellinen
- 10 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Lue myös
Kuluneen vuoden aikana lähettityön määrä on kasvanut valtavasti. Alustatalouden piirissä toimivien yritysten liiketoimintamallin ytimessä on usein suora työntekijöiden oikeuksien polkeminen.
Alustan kautta työtä tekevä ei ole palkkatyöntekijä, mutta ei varsinaisesti yrittäjäkään, vaan freelancerina toimimisen ja itsensätyöllistäjän välimaastossa oleva. Karu arki ja niukat tulot paljastuvat usein vasta työn aloittamisen jälkeen.
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.