Sosiaaliturvan voimakkaat heikennykset eivät ole lisänneet työpaikkoja – ainoastaan työttömien ahdinkoa. Jo valmiiksi erittäin korkealla tasolla ollut pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt 7 % viime vuodesta. Työttömien Keskusjärjestön mielestä sen estämiselle ei näytä olevan riittäviä keinoja.
Keywords:
Pamfletti liittoutumattomuuden puolesta
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu on ollut vaihtoehdotonta. Sotilaallinen liittoutumattomuus ja yhteistyöhön perustuva rauhanomainen linja ei tarkoita Suomen jäämistä yksin konflikteissa, kuvaa Arja Alho toimittamaansa julkaisua Sota ja rauha. Sotilasliittoon vai ei?
– Jos haluamme rauhaa, on rakennettava rauhaa. Yhteistyövaraista turvallisuutta ja voimapolitiikkaa ei voi rakentaa yhtä aikaa.
Se, että kolme neljästä suomalaista tukee juuri nyt Nato-jäsenyyttä ei ole ihme. Uutiskuvat Ukrainasta järkyttävät. Ratkaisut tehtävistä linjauksista ulottuvat kuitenkin pitkälle tulevaisuuteen ja siksi liittoutumisen riskejä on voitava arvioida. Hallituksen ajankohtaisselonteko ei arvioi lainkaan liittoutumattomuuden hyötyjä. Analyysi on näin ollen vino, kritisoi Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho.
– Rauhanliikkeen näkökulmasta jo ydinpelotteeseen vetoaminen ja siinä mukana oleminen Natossa puhuu sotilaallisen liittoutumattomuuden puolesta.
Tänään Rosebud Sivullisen Stagella esitellyssä Sota ja rauha -pamfletissa 18 asiantuntijaa tarkastelee sotilaallista liittoutumattomuutta ydinpelotteen ohella erityisesti aseidenvaraisen turvallisuusajattelun vaarojen, ilmastonmuutoksen haasteiden ja geopolitiikan kannalta.
”Noidankehän katkaisemiseen tarvitaan toimijoita”
Professori Thomas Wallgren varoittaa Nato-jäsenyyden tuomasta turvallisuudesta vaarallisena toiveajatteluna. Naton jäsenenä olisimme osa sotilaallista järjestelmää, joka pitää ydinaseiden käyttöä mahdollisena, kirjoittaa dosentti Kati Juva. Myös professorit Heikki Patomäki ja Magnus Ryner korostavat maltillisuutta ja rationaalista harkintaa tilanteessa, jonka ei pidä antaa ajautua kohti ydinsotaa.
– Mitä saamme Natosta? Saamme hyvin paljon riskejä. Jos riski on turvallisuutta, niin sitten minä on ymmärrä mitään, toteaa suurlähettiläs Heikki Talvitie.
Jos Suomi liittyy Natoon, koko itsenäisyyden ajan ylläpidetty pyrkimys pysytellä suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella, ei ole enää mahdollista, arvioi puolestaan professori emeritus Markku Kivinen.
– Turvallisuus ei synny pelkästään eikä etenkään pienten maiden osalta edes pääosin sotilaallisesta pelotteesta. Merkittävimmän osan siitä muodostaa ulkopolitiikka ja siihen liittyvä valtiotaito olla joutumatta sodan osapuoleksi, katsoo professori Markku Kangaspuro.
Tutkija Emma Hakala muistuttaa pamfletissa, että perinteisiin turvallisuusratkaisuihin tukeutuminen ei yksin riitä ilmastonmuutoksen maailmassa.
– Ilmastokriisin torjuminen edellyttää globaaleja ratkaisuja jo 2020-luvulla. Ne eivät ole mahdollisia sotahysterian maailmassa, painottaa myös historioitsija Jouko Jokisalo.
Noidankehän katkaisemiseen tarvitaan toimijoita. Sellaisia maita ja politiikkaa, jotka aktiivisesti alkavat kääntää maailman pyörää turvallisempaan suuntaan, kirjoittavat Unescossa ja toimikunnassa Euroopan turvallisuuden edistämiseksi pitkään toimineet Kaisa Savolainen, Tarja Virtanen ja Ritva Grönick.
Sota ja rauha. Sotilasliittoon vai ei? -pamflettia voi ostaa muun muassa Tiedonantajan verkkokaupasta.
Kirjoittajan artikkelit
Kun aiemmat leikkaukset painottuivat sosiaaliturvaan, kohdistetaan ne ensi vuonna erityisesti sairaisiin. Orpon hallituksen leikkaukset eivät ole mikään neutraali, taloudellinen säästöpäätös, vaan poliittinen valinta, joka vahingoittaa suhteettomasti juuri yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia.
Vuoden 2023 heinäkuusta lähtien jokainen kuukausi oli ollut vähintään 1,5 celsiusastetta esiteollisen ajan tasoa korkeampi, ja maailman keskilämpötila oli viimeisten 12 kuukauden aikana 1,63 astetta lämpimämpi kuin teollisen ajan aikana. Olemme lähellä yhä vaarallisempia ilmastovaikutuksia.
- ‹ edellinen
- 7 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
”Tieteen ja toivon talossa” Puistokatu 4:ssä Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa keskusteltiin kriittisistä mineraaleista ja niiden roolista vihreässä siirtymässä, teknologisessa kehityksessä ja geopoliittisessa kilpailussa. Keskustelussa käsiteltiin muun muassa kiertotaloutta, vastuullisuusviestintää, alkuperäiskansojen oikeuksia ja aktivismin näkökulmia. Tilaisuudessa esitettiin erilaisia näkemyksiä siitä, miten kriittisten mineraalien käyttöä tulisi ohjata ja millaisia vaikutuksia sillä on yhteiskunnallisesti ja ekologisesti. Johtopäätökset eivät tuottaneet yksiselitteisiä ratkaisuja, mutta tarjoavat mahdollisuuden tarkastella aihetta useista eri näkökulmista.
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?