Paperijätti paketoi
Kymenlaakso huokuu suomalaisen teollistumisen ja erityisesti puuteollisuuden historiaa. Historiallinen oli myös metsäyhtiö Stora Enson torstaina 25. lokakuuta ilmoittama suunnitelma sulkea Anjalankosken tehtaalta yksi paperikone, pistää Kotkassa koko yksikkö myyntiin ja sulkea kokonaan Summan paperitehdas. Sama kohtalo odottaa Kemijärven sellutehdasta ja Ruotsissa sijaitsevaa Norrsundetin tehdasta.
Kaiken kaikkiaan Suomesta on katoamassa jopa 1240 metsäteollisuuden työpaikkaa, Kymenlaaksosta noin 800.
Kvartaalikapitalismia kerrassaan
Stora Enson Anjalankosken tehtaan pääluottamusmies Antero Raanoja sai tiedon yhtiön edesottamuksista viime viikon torstaiaamuna. Stora Enso julkisti silloin vuosineljännestuloksen ja toimintasuunnitelman, jolla se tavoittelee parempaa tuottavuutta.
– Nyt, kun uutista on jonkin aikaa ehtinyt sulatella, niin on tämä kova juttu, tuumii Raanoja.
Pääluottamusmiehet kävivät tilannetta läpi pikakokouksessa heti julkistamisen jälkeen ja päättivät pitää Stora Enson tehtaat perjantaina kiinni protestiksi tehtaanjohdon toimia kohtaan.
Raanojan mielestä Stora Enson leikkaukset kertovat, että kvartaalikapitalismi on liian lyhytjänteistä. Omistajien tuotto-odotukset ovat kohtuuttomia. Viime vuonna Stora Enso tahkosi voittoa 624 miljoonaa euroa. Paperin markkinatkin voivat tulevaisuudessa elpyä.
Kallis Amerikan-retki
Antero Raanoja arvelee, että nyt maksetaan surullisen kuuluisan Amerikan-kaupparetken tappioita, jotka tehtaili edellinen toimitusjohtaja Jukka Härmälä. Tappiota kertyi lopulta jopa neljä miljardia euroa.
– Suomalaista rahaa kaadettiin suoraan vieraisiin taskuihin. Nyt hinnan maksaa paperimies, mutta voiko valtio todella pestä kätensä huonoista kaupoista?
Valtio omistaa Stora Enson äänivallasta neljänneksen ja Kelan kautta vielä 10 prosenttia lisää, eli yhteensä 35 prosenttia.
– Miksei valtion omistuksista vastaava ministeri Jyri Häkämies ota vastuuta valtio-omisteisen yhtiön toimista, kun kyseessä on vielä kaiken lisäksi oma vaalipiiri, kummastelee Raanoja. Hallituksen lupaama 15 miljoonan kriisiapupaketti kun ei kauaa lämmitä.
Ironista on, että ministeri Häkämies kertoo omilla verkkosivuillaan olevansa "maakunnan ääni". Olisikohan ollut syytä käyttää tuota ääntä ja estää Stora Enson jätti-irtisanomiset?
Valtiovallalla on äänivallan lisäksi muitakin keinoja säännellä kotimaista metsäteollisuutta. Raanoja listaa esimerkiksi raaka-ainepuun ja energian hintaan vaikuttamisen.
Irtisanomisia ei hyväksytä
Anjalankosken tehtaalla on tarkoitus sulkea yksi paperikone. Se merkitsee suoraan 50-60 työpaikan menetystä. Kerrannaisvaikutukset esimerkiksi toimihenkilöpuolelle ovat huomattavasti suuremmat. Kaiken lisäksi Summan tehtaan markkinointi hoidetaan Anjalankoskelta käsin, joten Summan lakkauttaminen tietää potkuja myös monelle anjalankoskelaiselle.
Yt-neuvottelut käynnistettiin keskiviikkona. Antero Raanoja ei aio hyväksyä yhdenkään työntekijän irtisanomisia. Jos joku kuitenkin joutuu kilometritehtaalle, on huolehdittava, ettei kukaan jää tyhjän päälle.
Kapitalismissa tuotantovälineen omistaja voi sen halutessaan sulkea. Tekosyyksi käyvät paremman puutteessa "tuotannollis-taloudelliset syyt".
Työläiselle jää vähän vaihtoehtoja. Vallitseva yt-laki ei Raanojan mukaan turvaa yhtään mitään. Ei siitä ole aseeksi paperiporvaria vastaan.
Luottamus mennyttä
Joka tapauksessa luottamus työnantajaan on mennyttä. Raanoja muistuttaa, miten Summan nyt lakkautettava tehdas oli Stora Enson erityistarkkailussa. Tehtaan toimintaa uudistettiin ja ruuvattiin kannattavuutta kuntoon. Summa pääsikin tarkkailuluokalta viime vuonna, ja yhtiön johto lupasi tuotannon jatkuvan vielä vuosia. Toisin kävi, ja lappu tulee luukulle.
Samanlainen tilanne oli Kuusankosken Voikkaan paperitehtaalla, jonka UPM-Kymmene sulki viime vuonna. Nyt UPM-Kymmene on ilmoittanut, että voi sulkea lisää tuotantoyksiköitä Suomessa. Syyksi kerrotaan nousevat kustannukset sekä kallistuva euro, joka vaikeuttaa vientiä.
MARKO KORVELA
TA-FAKTA
* * * * * * *
Stora Enso
Toimitusjohtaja: Jouko Karvinen
Tuotteet: paino- ja hienopaperit, pakkauskartongit, puutuotteet
Liikevaihto: Nousua 14 594 milj € (2006)
Liikevoitto: Nousua 624 milj € (2006)
Nettotulos: Nousua 431 milj € (2006)
Omistajat
Suomen valtio 12,3 % osakkeista ja 25 % äänistä
Knut ja Alice Wallenberg-säätiö 7,4 % osakkeista ja 24 % äänistä
Kela 3,4 % osakkeista ja 10 % äänistä
Varma 1,5 % osakkeista ja 2 % äänistä
Marianne ja Marcus Wallenberg-säätiö 0,6 % osakkeista ja 2 % äänistä
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1% osakkeista ja 1,6 % äänistä
MP-yhtiöt (Werner von Seydlitz) 0,7 % osakkeista ja 1,5 % äänistä
Henki-Sampo 0,4 % osakkeista ja 1,4 % äänistä