Julkisten alojen liitot osoittivat perjantaina mieltään Helsingissä vauhdittaakseen käynnissä olevaa työtaistelua. Palkkapäivä-mielenosoitus kokosi reilut 3000 opettajaa ja muuta kunta-alan työntekijää vaatimaan osaamistaan vastaavaa palkkaa.
Pidetään Calmac julkisena
24.05.2016 - 14:30
Pohjoisessa Skotlannissa on joukko pieniä saaria, joiden asukkaat ovat käytännössä täysin riippuvaisia toimivasta lauttaliikenteestä. Lautat kuljettavat Skotlannista 22 saarelle paitsi ihmisiä, myös postia, ruokaa, erilaisia tarvikkeita ja lääkkeitä.
Tähän asti lauttaliikennettä on operoinut Caledonian MacBrayne –niminen yhtiö, lyhennettynä Calmac. Yhtiö on Skotlannin hallituksen omistama.
"Calmac on toiminut julkisessa omistuksessa hyvin."
Tilanne voi kuitenkin muuttua huonompaan. Tanskassa Punavihreän allianssin kongressissa vieraana toukokuussa ollut brittiläisen kuljetusalan liiton (RMT) Karlson Lingwood kertoo, että Iso-Britannian johtava yksityinen kuljetuspalvelufirma Serco havittelee nyt Calmacia itselleen. Usealla eri mantereella operoiva Serco on pörssifirma, joka on saanut kyseenalaista mainetta muun muassa ylihinnoittelemalla palvelujaan. Esimerkiksi parisen vuotta sitten Serco joutui maksamaan brittihallitukselle takaisin liki 69 miljoonaa puntaa, koska oli kiskonut palveluistaan liikaa maksuja.
– Skotlannin pienet saaret ovat täysin riippuvaisia lauttaliikenteestä. Calmac on toiminut julkisessa omistuksessa hyvin. Viimeisten kyselyjen mukaan kaksi kolmesta skotista haluaa, että Calmac myös pysyy julkisena, kertoo Lingwood.
Hänen mukaansa kuljetusalan liitto on käynnistänyt kampanjan Keep Calmac Public (Pidetään Calmac julkisena). Liitto järjestää tempauksia ja tiedotustilaisuuksia Calmacin puolesta. Britanniassa on pitkältä ajalta huonoja kokemuksia muun muassa rautatieliikenteen yksityistämisestä.
Kun Lingwood kuulee SSS-hallituksen aikeista yksityistää Suomen tieverkkoa ja kilpailuttaa raideliikennettä, hän tuhahtaa:
– Naurettavaa! Älkää tehkö samoja virheitä kuin Iso-Britanniassa. Yksityistämisten estämiseen tarvitaan ay-liikkeen radikaalia joukkovoimaa, toteaa Lingwood, joka itse on tehnyt töitä merillä.
Kirjoittajan artikkelit
Hoiva-alojen liitot Tehy ja SuPer aloittivat lakon tänään. Lakon alkua vauhditettiin mielenosoituksilla useilla eri paikkakunnilla. Sote-ala kärsii vakavasta hoitajapulasta ja siihen vaaditaan nyt ratkaisua, joka sisältäisi myös tuntuvat palkankorotukset.
Venäjä on Ukrainaan hyökkäämällä haastanut niin sanotun lännen yksinoikeuden harjoittaa laajamittaista sotilaallista aggressiota. Maailmanpolitiikan mannerlaatat liikkuvat nyt voimakkaasti, sanoo Miika Kabata.
- ‹ edellinen
- 4 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.