Keywords:
Pohjoisen kommunistipuolueilta yhteinen aloite arktisen alueen puolesta
Arktisen alueen kommunistiset puolueet hyväksyivät kommunististen ja työväenpuolueiden kokouksessa Turkissa yhteisen aloitteen, jolla puolustetaan rauhaa ja ekologisesti kestävää kehitystä.
Kaikissa maissa kommunistit taistelevat parempien työväenluokan etujen ja julkisten palvelujen puolesta.
Aloitteessa todetaan, että arktisen alueen kommunisteilla on yhteinen tarve vahvistaa työväenluokan taistelua kapitalistista riistoa, imperialistisia sotia ja fasismia vastaan työläisten ja kansojen emansipaation, vapautumisen ja sosialismin puolesta.
– Taistelemme eri maissa eri tilanteissa. Neoliberaalilla politiikalla on globaali toimintasuunnitelma. Julkisesti tuotetut ja julkisessa omistuksessa olevat palvelut joutuvat kilpailemaan yksityisen sektorin ja business-politiikan kanssa. Kaikissa maissa kommunistit taistelevat parempien työväenluokan etujen ja julkisten palvelujen puolesta.
Arktisen alueen luonto on erityisen haavoittuvaista. Bisnespolitiikka pyrkii maksimoimaan kasvavan kaivosteollisuuden, öljyn ja kaasunporauksen tuotot luonnon kustannuksella.
– Kapitalismin riisto arktisella alueella tarkoittaa lisääntyvää riskiä luonnonkatastrofeista ja alkuperäisväestön oikeuksien polkemista, todetaan aloitteessa.
Rauhanomaista kehitystä vahvistettava
Kommunistit ovat huolissaan Naton sotilaallisten toimintojen lisääntymisestä arktisella alueella.
– Nato pyrkii liittämään kaikki Pohjoismaat mukaan sen johtamiin sotaharjoituksiin, Nato- jäsenyyteen ja osaksi kampanjaan jolla Venäjästä rakennetaan viholliskuvaa. Militarisoitumisen ja luonnon riiston sijaan arktisella alueella on vahvistettava rauhanomaista kehitystä, yhteistyötä ja ekologisesti kestäviä suunnitelmia kuinka hyödyntää arktisen alueen luonnonvaroja, aloitteessa vaaditaan.
Arktisen aloitteen allekirjoittajina ovat Yhdysvaltojen, Kanadan, Suomen, Norjan, Ruotsin, Venäjän federaation ja Tanskan kommunistiset puolueet sekä Kommunistinen puolue Tanskassa.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
SKP vietti kymmenen vuotta sitten vappua tunnuksella Irti porvareista! Taiteilija Jani Leinonen suunnitteli SKP:lle tuolloin vapputunnuksen, jossa ilmassa oleva nyrkki viestii kapinasta, uhmasta, yhtenäisyydestä ja voimasta.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.