Kansainvälistä naistenpäivää vietetään perjantaina 8. maaliskuuta. Perinteiset naistenpäivän marssit järjestetään Tampereella ja Helsingissä. Mielenosoituskutsuissa saa kyytiä Petteri Orpon hallituksen leikkauspolitiikka ja naisviha. Katso täältä marssien tiedot.
Putoamissuojauksen puutteet johtivat työtapaturmaan
Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi rakentamiseen erikoistuneen yrityksen toimitusjohtajan ja vastaavan työnjohtajan työturvallisuusrikoksesta 20 päiväsakkoon. Lisäksi yritys tuomittiin maksamaan 2 000 euron suuruinen yhteisösakko, kertoo Aluehallintovirasto.
Tuomio liittyi Hollolassa 6.8.2018 tapahtuneeseen työtapaturmaan, jossa työntekijä loukkaantui pudottuaan rakenteilla olleen omakotitalon seinärakenteen päältä 3,5 metrin korkeudesta. Putoamissuojausta ei ollut toteutettu telineillä tai muilla rakenteilla, eikä työntekijä käyttänyt työskentelyn aikana putoamissuojainvaljaita. Käräjäoikeus katsoi, että vastuu laiminlyönneistä oli sekä yrityksen toimitusjohtajalla että vastaavalla työnjohtajalla, jonka yhtiö oli nimennyt vastuuhenkilöksi työn johtoon ja valvontaan.
Työntekijöiden turvallisuudesta on huolehdittava myös pienillä työmailla.
Työmaalla ei ollut tehty kirjallista putoamissuojaussuunnitelmaa ja kirjallista turvallisuusseurantaa. Käräjäoikeus totesi, että kyseessä oli yhteinen työmaa, ja että pienille työmaille ei ole säädetty vapautusta kirjallisen putoamissuojaussuunnitelman tai turvallisuusseurannan osalta. Työntekijöiden turvallisuudesta on huolehdittava myös pienillä työmailla.
Käräjäoikeus myös totesi, että pelkästään yleisluonteinen ohje, jossa ei ole huomioitu työmaan yksilöllisistä olosuhteista johtuvaa putoamisvaaraa, ei ole riittävä. Putoamissuojaussuunnitelman laatimista ei ole tarkoitettu muodollisuudeksi, joka voidaan hoitaa yleisluonteisella asiakirjalla kohteesta riippumatta.
Ei ohjeistusta
Käräjäoikeus huomautti lisäksi, että usein työtapaturmien käsittelyn yhteydessä vedotaan työntekijän menettelyn huolimattomuuteen ja katsotaan sen poistavan tai ainakin merkittävästi vähentävän muiden vastuuta. Tässä tapauksessa työntekijällä olisi mahdollisesti ollut käytettävissään tarvittavat valjaat, mutta niiden käyttöä ja kiinnittämistä ei ollut suunniteltu ja ohjeistettu.
Käräjäoikeus totesi, että lähtökohtaisesti työntekijän virheellinen menettely ei sulje pois työnantajan tai tämän edustajan vastuuta työturvallisuutta koskevista velvollisuuksista. Työnantajan vastuun rajaaminen ennalta arvaamattomien olosuhteiden vuoksi edellyttäisi, että kyseessä on tilanne, johon työnantaja ei voi vaikuttaa.
Tässä tapauksessa kaikkia työturvallisuusmääräyksiä ei ollut noudatettu. Jos vaaditut suunnitelmat olisi asianmukaisesti tehty, käyty läpi ja niiden toteutumista olisi seurattu, olisi se vähentänyt todennäköisyyttä sille, että työntekijä menettelee tapaturmaan johtaneella tavalla.
Tuomio on lainvoimainen.
Kirjoittajan artikkelit
Vapaa-ajattelijain liitto esittää, että jatkossa koronapandemian tyyppisissä tilanteissa jumalanpalveluksia saisi rajoittaa kuten muitakin yleisötilaisuuksia. Nykyinen laki sallii muiden luento- ja yhteislaulutilaisuuksien rajoittamisen. Suomen tartuntatautilainsäädännön uudistaminen on käynnissä.
On selvää, että työväenliikkeen kamppailun yhteydessä on tärkeää paljastaa porvarihallituksen politiikan todellinen karva, omistavan luokan ja suuryritysten voittojen kasaantuminen sekä heikennysten negatiivinen yhteiskunnallinen vaikutus.
- ‹ edellinen
- 9 / 96
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Asukkaiden Turku -lista keräsi yhteensä lähes kahden tuhannen turkulaisen tuen kuntavaaleissa. Listalta valtuustoon valituksi tullut vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho esittää, että kaupungissa yhdistetään voimia kaikkien toimielinten vasemmistoedustuksen turvaamiseksi.
Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
Facebook sulki toimittaja Yrjö Hakasen tilin lähes vuosi sitten, ennalta varoittamatta ja antamatta mahdollisuutta valittaa asiasta. Siitä alkoi 11 kuukautta kestänyt kafkamainen prosessi, jossa Hakanen vaati tilinsä avaamista. Prosessi päättyi Hakasen voittoon: EU:n digipalveluasetuksen toimeenpanoa valvova viranomainen velvoitti Facebookia hallitsevan Meta-yhtiön palauttamaan Hakasen Facebook-tilin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.