Sosiaaliturvan voimakkaat heikennykset eivät ole lisänneet työpaikkoja – ainoastaan työttömien ahdinkoa. Jo valmiiksi erittäin korkealla tasolla ollut pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt 7 % viime vuodesta. Työttömien Keskusjärjestön mielestä sen estämiselle ei näytä olevan riittäviä keinoja.
Rahat loppui kesken työviikon
27.08.2020 - 10:30
Työssäkäyvien köyhien määrä kasvaa maassamme vuosi vuodelta. Kun rahat loppuu kesken työviikon, on taustalla usein epätyypillinen työsuhde; pätkä-, vuokra- ja muita epäsäännöllisiä töitä ja itsensä työllistämistä.
EAPN:n 2019 julkaiseman Suomen köyhyysraportin mukaan vuonna 2018 työsuhteista 16 prosenttia oli määräaikaisia. Silti kaksi kolmasosaa määräaikaisista palkansaajista, 237 000, haluaisi pysyvää työtä. Työsuhteista osa-aikaisia oli 17 prosenttia. Määrä kasvoi edellisvuodesta, etenkin naisilla.
Kokoaikatyön puute on yleisin syy tehdä osa-aikatyötä.
Kokoaikatyön puute on yleisin syy tehdä osa-aikatyötä. Työmarkkinoilla oli 106 000 sellaista osa-aikaista palkansaajaa, jotka olisivat halunneet tehdä kokoaikaista työtä. Näistä naisia oli 75 000 ja miehiä 31 000. Niin sanotulla nollatuntisopimuksella työskenteli 2018 keskimäärin noin 106 000 palkansaajaa. Tämä oli noin 5 prosenttia kaikista 15–74-vuotiasta palkansaajista. Noin 40 prosenttia nollatuntisopimuksella työskentelevistä oli halunnut tällaisen työsopimuksen. Lähes sama osuus ilmoitti, että työ oli ollut saatavilla vain nollatuntisopimuksella ja 14 prosenttia koki, ettei mitään muuta työtä ollut tarjolla.
Työssäkäyvien kokemaa köyhyyttä on estettävä tekemällä työsopimukset pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa oleviksi. Osa-aikatyön teettäminen saa olla mahdollista vain työntekijän omasta toivomuksesta ja nollatuntisopimusten tekeminen on kiellettävä.
Sen sijaan, että työttömyyslukuja siivoillaan pienemmiksi huonosti palkattuja osa-aikaisia pätkätöitä tarjoamalla, on luotava ja jaettava työtä, joka tarjoaa pysyviä ja kunnollisen toimeentulon mahdollistavia työpaikkoja. Esimerkiksi valtion ja kuntien investointipolitiikalla on mahdollista saada lisää työpaikkoja.
Isot edellä, pienet perässä
Heinäkuussa Euroopan unionin huippukokouksessa sovitusta 750 miljardin euron elpymispaketista ei löydy esityksiä työntekijöiden palkkojen ja muiden työehtojen, työttömyysturvan, eläkkeiden ja muun sosiaaliturvan heikentämistä vastaan, kertoi Yrjö Hakanen blogissaan.
Kun näin tärkeitä osa-alueita ”unohdetaan” elvyttää, kertoo se laajemmasta ideologisesta suuntauksesta koko EU:n alueella. Suomessa päätöksiä on tehty hyvin pitkälti EU:n linjoja mukaillen, jolloin myös täällä työehtojen parantaminen jää jopa kriisitilanteen elvyttämiseksi paitsioon.
Työläinen valvonnan alla
Työ on tietoista toimintaa maailman muuttamiseksi. Vain työn avulla ihmiskunta voi kehittyä. Kapitalismissa ihmisen luovuus on kuitenkin alistettu voitontavoittelulle. Palkkatyö vieraannuttaa ihmisen maailmasta ja kahlitsee luovuuden. Siksi on välttämätöntä kamppailla työajan lyhentämiseksi, työehtojen parantamiseksi ja työläisten oman päätösvallan kasvattamiseksi.
Työelämän murros on tällä hetkellä nopeaa. Erilaiset digitaaliset teknologiat valtaavat työelämää. Kapitalisteille digitalisointi on ennen muuta tapa valvoa, mitata ja riistää työläisiä entistä tehokkaammin. Etenkin palvelualoilla digitaaliset järjestelmät ovat lisääntyneet mittavasti. Tulevaisuuden palkkatyötä tehdään omatoimisesti, vailla työnjohtajan tukea, mutta jatkuvan valvonnan ja tarkkailun alaisena. Tätä kehitystä on vastustettava jokaisen työntekijän ja töistä syrjäytettyjen voimin.
Kirjoittajan artikkelit
Kun aiemmat leikkaukset painottuivat sosiaaliturvaan, kohdistetaan ne ensi vuonna erityisesti sairaisiin. Orpon hallituksen leikkaukset eivät ole mikään neutraali, taloudellinen säästöpäätös, vaan poliittinen valinta, joka vahingoittaa suhteettomasti juuri yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia.
Vuoden 2023 heinäkuusta lähtien jokainen kuukausi oli ollut vähintään 1,5 celsiusastetta esiteollisen ajan tasoa korkeampi, ja maailman keskilämpötila oli viimeisten 12 kuukauden aikana 1,63 astetta lämpimämpi kuin teollisen ajan aikana. Olemme lähellä yhä vaarallisempia ilmastovaikutuksia.
- ‹ edellinen
- 7 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Kun presidentit ja pääministerit keskustelevat sodasta, työväenluokka maksaa verot, kantaa taakan ja hautaa lapsensa. Suurpääoma määrittää, milloin ja miksi soditaan, mutta kenen ääni kuuluu, kun päätetään rauhasta? Nuorten kasvava epäluottamus poliitikkoihin, imperialistiset sodat ja kansainvälinen pääoman etu paljastavat, että rauhan kysymys on pohjimmiltaan luokkakysymys — ja juuri siksi ratkaiseva hetki työväenluokan ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle on käsillä nyt.
Miksi työväen pitäisi kantaa vastuu luontokadosta, kun suuryritykset tekevät voittoa ekokatastrofin kustannuksella? Suomessa kehitetään laskureita, joilla mitataan yksilön luontojalanjälkeä, mutta järjestelmällisesti vaietaan pääoman vastuusta ympäristön tuhoutumisessa. Samalla poliittinen sensuuri ja keskiluokkaistuva media kaventavat kriittisen journalismin tilaa, kun työväenluokan ääni pyritään sulkemaan marginaaliin. Kapitalistisen kriisijärjestelmän rajat tulevat vastaan luonnossa, mediassa ja ihmisoikeuksissa – ja juuri siksi tarvitaan luokkatietoista, pyyteetöntä joukkovoimaa ja toisenlaista tiedonantamista - Tiedonantajaa - nyt enemmän kuin koskaan.
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”