Raideliikenteeseen tulossa panostuksia – onko kehitys silti riittävää?
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) tiedotti viime viikolla 1,3 miljardin euron julkisesta tuesta raideliikenteeseen. Tukea on tarkoitus kanavoida tunnin junien ja Espoon kaupunkiradan kaltaisiin isoihin hankkeisiin. Tuet hyödyttävät suurkaupunkien alueita, mutta alueellista tasapainoa tukevat ekologisen liikenteen toimet antavat odottaa itseään.
1,3 miljardin summasta valtion osuus on hieman alle 800 miljoonaa ja kuntien vähän yli 500 miljoonaa. Tukea on tarkoitus tulla Turun ja Tampereen tunnin junien sekä Espoon kaupunkiradan suuriin hankkeisiin, joihin varten ohjataan vielä yksityistä rahoitusta. Huolena vain lähes yksinomaan isojen projektien tukemisessa on se, että seutukuntien ja haja-asutusaluiden joukkoliikenteen parantamiseen ei ole tulossa apua.
Yksityisten yhtiöiden urakoinnin vastuulla olleissa rakentamishankkeissa on monesti riskinä olleet kasvavat rakennuskustannukset, rakentamisen laatuun liittyvät ongelmat ja käytön tekniset puutteet.
Konkreettisia toimia ei vielä näkyvissä
Yksityisten yhtiöiden urakoinnin vastuulla olleissa rakentamishankkeissa on monesti riskinä olleet kasvavat rakennuskustannukset, rakentamisen laatuun liittyvät ongelmat ja käytön tekniset puutteet. Kyseiset ongelmat ovat vaivanneet esimerkiksi Länsimetroa. Kommunistinuoret vaatii sunnuntaina julkaistussa kannanotossaan joukkoliikennehankkeiden rakentamista enemmän kunnallisten ja valtiollisen rakennustoimen kautta.
Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa on listattu lukuisia ”nopeita toimia päästöjen vähentämiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi”. Hallitusohjelmassa luvataan muun muassa mahdollistaa henkilö- ja tavaraliikenne vähän liikennöidyillä ja käytöstä poistetuilla rataosuuksilla, edistää työsuhdepyöräilyä sekä edistää hiilineutraalien synteettisten polttoaineiden pilotointia ja tuotannon käynnistämistä Suomessa.
Tähän mennessä hallituksen linjauksissa ei ole juurikaan kuultu yksityisautoilun vähentämisen tarpeesta, vaan lausunnoissa on keskitytty esimerkiksi autoilun verotuksen uudistamiseen, autokannan uusimiseen ja sähköautojen lisäämiseen. Suomen kommunistinen puolue on linjannut, että liikenteen päästöjen ja yksityisautoilun vähentämiseksi tarvitaan joukkoliikenteen kehittämistä sekä kestävällä tavalla tuotettujen biopolttoaineiden käyttöönottoa työkoneiden sekä kuorma- ja linja-autojen polttoaineena.
Päästöjen vähentämisessä tehtävää
Ympäristöjärjestöt ovat vaatineet hallitukselta erityisesti fossiilisten polttoaineiden ja turpeen tuista luopumista. Vielä konkreettista tiekarttaa näihin toimiin ei ole esitelty. Hallituksen ympäristöpoliittiselle imagolle ei ole myöskään tehnyt hyvää eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) toukokuiset turpeen energiakäytön jatkoaikaa väläyttelevät kommentit.
Suomen nykyisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä noin puolella vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Vuonna 2018 kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat Tilastokeskuksen mukaan noin 11,7 miljoona tonnia, joka tarkoittaa, että liikenteen päästöt ovat vähentyneet vuoden 2005 tasosta vain noin 10 prosenttia.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
SKP vietti kymmenen vuotta sitten vappua tunnuksella Irti porvareista! Taiteilija Jani Leinonen suunnitteli SKP:lle tuolloin vapputunnuksen, jossa ilmassa oleva nyrkki viestii kapinasta, uhmasta, yhtenäisyydestä ja voimasta.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Helsingin yliopiston uusi liito-oravan perimää tutkiva selvitys osoittaa, että Suomen metsissä esiintyvä kanta on taantumassa ja se on geenirakenteeltaan yksipuolinen. Tutkijoiden mukaan Suomen vastuu lajien suojelussa ulottuu taigametsien tulevaisuuteen. Samaan aikaan Jyväskylän yliopiston ja Sitran luontojalanjälki-selvitys varoittaa: jos nykyisiä elämäntapoja ei muuteta, viidennes maailman lajeista uhkaa kadota.
Itä-Hakkilassa jalka nousee musiikin ja talkoohengen tahdissa. 60-vuotisjuhlia viettävä Pavi on tanssivan yhteisön oma paikka. Juhlien keskellä toteutettava johtajanvaihdos on lavabisnekselle sekä uhka että mahdollisuus. Vantaa ei ole sivujuonne – vaan Pavin toimijoiden mukaan paras paikka lavatanssille.
Suomen kommunistisen puolueen (SKP) edustajakokous järjestetään tilanteessa, jossa maailma palaa, rauhanliike yskii ja työväenliike etsii uutta kurssiaan. Väistyvä puheenjohtaja Liisa Taskinen tiivistää tilanteen: ”Toivon, että edustajakokouksessa syntyy yhteinen tahtotila ja innostus.”
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.