Tuloerot ovat Suomessa kasvaneet jo 1960-luvun lopun tasolle
Rauhankulkueita YK:n päivänä: Nato-jäsenyyden vaihtoehto on perin huono
31.10.2008 - 12:00
(updated: 09.10.2015 - 12:38)
Viime vuosille on valitettavasti ollut aseriisunnan sijasta leimallista aseiden käyttö, varustelun kiihdyttäminen ja asevaraisen turvallisuuden varaan rakentaminen, totesi Suomen Rauhanpuolustajien entinen puheenjohtaja, OTT Pekka Koskinen puhuessaan YK:n päivänä 24.10. Helsingissä järjestetyn rauhankulkueen päätteeksi Rautatientorilla.
Koskinen viittasi turvallisuuspoliittisen selonteon valmisteluun, jossa joidenkin tietojen mukaan olisi määrä leimata Nato-jäsenyys olemassa olevan option sijasta "hyväksi vaihtoehdoksi".
Väärin. Vaihtoehto on perin huono. Natossa olisimme ydinasesotilasliiton uloin etuvartio toista ydinasesuurvaltaa Venäjää vastaan. Suomeen ei sellaisenaan, irrallaan maailman kokonaistilanteesta, kohdistu sotilaallisia uhkia. Mutta ei ole vaikea kuvitella, mitä Nato-jäsenyys mahdollisessa aseellisen kriisin tilanteessa merkitsisi maallemme. Unohdetaan siis koko juttu. Pelkän "optionkin" loputon korostaminen synnyttää epävarmuutta Suomen linjasta.
Koskinen muistutti, että Naton viimekätisenä pelotteena ovat ydinaseet.
– On jo moraalisesti vastenmielistä ajatella, että me antaisimme tukemme politiikalle, jossa vakavasti pelataan ydinaseiden ensikäytön mahdollisuudella.
Koskinen sanoi myös Suomen varusteluhankkeiden herättävän huolta.
– Mihin Suomen puolustus-, korostan puolustusvoimat tarvitsee Hornetien varustamista hyökkäysohjuksilla? Torjuntahävittäjistähän on alun perin ollut puhe.
Tarvitaan myös arjen turvallisuutta
Koskinen korosti rauhan käsitteen laaja-alaisuutta. Rauha pitää sisällään myös kotimaisen arjen turvallisuuden. Traagiset kouluampumistapaukset oat vakavasti horjuttaneet turvallisuuden tunnetta tältä osin.
Hänen mukaansa laajasti ymmärrettyä rauhaa vaarantaa myös joka kodin ampuma-aseiden kansainvälisessä vertailussa käsittämättömän suuri määrä. Tarvitaan määrätietoisia toimia mittavan aseriisunnan toteuttamiseksi tälläkin sektorilla.
– Ei ase tapa, vaan ihminen, sanovat kivääriyhdistysihmiset. Jotain tässä totta kai on. Mutta ampuma-aseiden vaivaton käsilläolo tietysti helpottaa olennaisesti ihmisen toimia. Siksi aseiden saatavuutta tulee radikaalisti karsia.
Lopuksi Koskinen muistutti rikosoikeudessa tunnetusta sloganista, jonka mukaan parasta kriminaalipolitiikkaa on hyvä sosiaalipolitiikka.
– Tämä pätee laajemminkin. Näin aseriisuntaviikolla ja YK:n päivänä sopiikin vedota sen puolesta, että yhteiskunnan resursseja kohdennettaisiin asevarustelun sijasta kaikkiin sellaisiin sosiaali-, koulutus- ja terveyspolitiikan toimiin, jotka pitkän päälle rakentavat meille yhteistä arjen turvallisuutta, ja rauhaa.