Rauhanturvalain muutos avaisi portit laittomuudelle
Rauhanturvalakia rukataan parhaillaan uuteen uskoon virkamiestyöryhmässä. Toukokuussa eduskuntaan tuotavan lakiesityksen kiistanalaisin kohta koskee "kriisinhallintaoperaatioiden" valtuutusta. Esillä olevan vaihtoehdon mukaan Suomi voisi osallistua EU:n taistelujoukoissa sotilaallisiin operaatioihin pelkästään EU:n valtuutuksella.
Nykyinen rauhanturvalaki mahdollistaa Suomen osallistumisen operaatioihin vain YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä. Tätä edellyttää myös YK:n peruskirja, joka sitoo niin Suomea kuin EU:takin.
Esimerkiksi Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professorin Martti Koskenniemen mukaan asia on harvinaisen selvä ja yksiselitteinen: YK:n peruskirja ei salli sellaista rauhanturvalain muutosta, joka antaisi EU:lle vallan antaa jäsenmailleen mandaatin voimankäyttöön kriisinhallinnassa.
Koskenniemi korostaa, että EU:n peruskirjan mukaan voimankäyttö toisia valtioita vastaan on sallittua ainoastaan itsepuolustukseksi tai YK:n turvallisuusneuvoston valtuuttamana.
Rauhanturvalain muuttamista ajavat kuitenkin selittävät, että EU:n kriisinhallinta tukee luonnollisesti YK:n periaatteita ja ponnisteluja ja että unionin toimiminen niitä vastaan on ajatuksenakin mahdoton. EU:n mandaatti halutaan kuitenkin taistelujoukoille, mikäli YK:n turvallisuusneuvosto ei pysty jonkin pysyvän jäsenensä vastustuksen vuoksi päätöstä tekemään. Lain muuttamispropagandassa vedotaan myös ihmisten tunteisiin puhumalla "kriisinhallinnasta" ja "kansanmurhien estämisestä".
Koskenniemi sanoo kuitenkin tiukasti, että valtuutusta ei voi saada ilman YK:n turvallisuusneuvoston päätöstä, puuttuu valtuutus sitten mistä syystä hyvänsä. "Jos valtiot olisivat vapaita toimimaan aina, kun YK:n turvallisuusneuvoston päätöstä ei ole, mikä virkaa voimankäytön kiellolla olisi", Koskenniemi totesi Uutispalvelun haastattelussa.
Teknisesti rauhanturvalaki voitaisiin Koskenniemen mukaan kirjoittaa jopa kokonaan ilman viittausta YK:n mandaattiin. YK:n peruskirja sitoo silti Suomea. Hänen mukaansa on kuitenkin parempi, että rauhanturvalakiin kirjoitetaan selkeä YK:n valtuutus.
Koskenniemen mukaan se on poliittisesti tärkeä erityisesti myös signaalina EU:n sisällä siitä, minkälaisiin operaatioihin voidaan lähteä.
SKP on omissa kannanotoissaan muistuttanut, että EU aikoo ottaa USA:n tavoin itselleen oikeuden käyttää sotilaallista voimaa ilman YK:n valtuutusta tapahtuviin hyökkäyksiin muihin maihin ja että EU:n taistelujoukkojen toiminta tulee tapahtumaan sopusoinnussa USA:n johtaman Naton kanssa. Rauhanturvalain muuttamisella avattaisiin tietä Suomen viemiselle mukaan laittomiin hyökkäyssotiin.
Kommunistit vetoavatkin sekä eduskuntapuolueisiin että kansalaisiin, jotta rauhanturvalakia ei muutettaisi. Nyt tarvitaan aktiivista vaikuttamista alhaalta päin puolueisiin ja kansanedustajiin.