Rypälepommit ja muut kovat vaaliasiat

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 9/2007.

Kansainväliset asiat ovat jääneet vaalikamppailussa taka-alalle. Tai pikemminkin harkitusti jätetty. Eikä tämä ole merkinnyt, että eduskuntapuolueet olisivat vastanneet äänestäjien odotuksiin keskittymällä vakavasti heidän tärkeinä pitämiinsä leipä- ja hyvinvointiasioihin. Eduskuntapuolueet vain haluavat keplotella vaalien yli väistämällä rehellistä keskustelua kansainvälisistä kysymyksistä sekä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja jättämällä oikeistolaisen propagandan näissä asioissa valtamedian vastuulle. Ilmastonmuutos on ainoa poikkeus, mutta siitäkin on SKP:tä lukuun ottamatta puhuttu asian vierestä ja lähinnä lisäydinvoimaa markkinoiden.

Vielä on aikaa. Vaalikeskusteluun on nostettava SKP:n vaaliohjelmassa selkeästi esitetyt asiat, esimerkiksi kysymys EU:sta ja nyt tahallaan taka-alalle painettu kysymys unionin perustuslaista. Puolueilta ja ehdokkailta on tivattava selviä vastauksia: Kannatatteko vai vastustatteko maamme alistamista yhä tiukempaan EU-komentoon sekä uusliberalistisen politiikan ja liittovaltiokehityksen sinetöimistä perustuslailla kansaa kuulematta?

Puolueilta ja ehdokkailta on myös vaadittava selviä kantoja suhteessa maamme Nato-jäsenyyteen. Asiaa väistelemällä valmistellaan vaalipetosta vaalien jälkeen. Maamme yhä tiiviimpi sitominen Naton sotilaallisiin rakenteisiin, maamme osallistuminen Naton sotatoimiin Afganistanissa ja EU:n taistelujoukkoihin sekä maamme asevoimien varustaminen Nato-yhteensopivilla hyökkäyksellisillä aseilla ennakoivat tätä. Vaalipetosta ei pidä sallia.

On myös pakotettava puolueet ja ehdokkaat ilmaisemaan kantansa USA:n ja sen liittolaisten sotapolitiikasta Irakissa, Afganistanissa, Palestiinassa ja Libanonissa sekä uhkaavasta uudesta sodasta Irania vastaan.

On niinikään tiukattava kantaa siihen, ovatko hyvät suhteet Venäjään maallemme elintärkeät vai eivät. Ja mitä tältä kannalta merkitsee USA:n ja Naton työntyminen Venäjän rajoille, mukaan lukien Helsingin Sanomista Kansan Uutisiin uskomattomasti vähätelty USA:n ohjuspuolustusjärjestelmien sijoittaminen Puolaan ja Tshekkiin, maassamme jatkuva Venäjän vastainen vihakampanja sekä maamme mahdollinen liittyminen Natoon.

Puolueilta ja ehdokkailta on vaadittava kantaa myös maamme aikansa eläneen asevaraisen turvallisuuspolitiikan uusimpaan "helmeen", suunnitelmaan korvata Ottawan sopimuksen mukaisesti poistettavat jalkaväkimiinat rypälepommeilla.

Rypälepommit ovat siviileille erityisen vaarallisia aseita, koska niiden maastoon levittämistä pikkupommeista suuri osa jää välittömästi räjähtämättä. Kun Israel levitti viime kesänä rypälepommeja maastoon Libanonissa, jopa kaksi miljoonaa pikkupommia jäi räjähtämättä. Sodan päätyttyä niiden räjähdyksiin on kuollut suuri määrä siviilejä, erityisesti lapsia.

Norja johtaa kampanjaa rypälepommien kieltämiseksi kansainvälisellä sopimuksella. Libanonin kokemuksia tutkittuaan Norjan armeija on pannut rypälepommit käyttökieltoon. Mutta Suomen hallitus ja armeijan johto sanovat, että rypäleammukset tulevat olemaan osa maamme puolustusjärjestelmää.

Suomen viranomaiset olivat julkisuudessa täysin hiljaa tästä hankkeesta, kunnes Oslon kansainväliseen rypälepommikieltoa ajaneeseen kokoukseen osallistunut Suomen ulkoministeriön edustaja tuli kertoneeksi siitä Ylelle. Näin hanke tuli ennen aikojaan julkiseksi ennen eduskuntavaaleja.

(ES)