Osuuskunta Tradekan edustajistovaaleissa alkaa äänestys ensi viikolla 1. helmikuuta. Tiedonantaja kysyi kahdelta ehdokkaalta, miten he parantaisivat yli sadan vuoden historian omaavaa Tradekaa. Haastattelussa Arto Viitaniemi Etelä-Suomen ja Riitta Tynjä Keski-Suomen vaalialueelta.
Keywords:
Saamelaiskäräjät hyväksyi Suomen hallituksen esityksen saamelaiskäräjälain muuttamisesta äänin 15-3
Saamelaiskäräjälakiesityksen keskeisimmät uudistukset
– 3 §:n vaaliluetteloon merkitsemisen edellytysten uudistaminen ja vaaliluettelon kokoaminen uudelleen.
– Uuden itsenäisen ja riippumattoman muutoksenhakulautakunnan perustaminen vaaliluetteloa koskevia asioita varten.
– Vaalien kehittäminen ja äänestämisen helpottaminen.
– Viranomaisten neuvotteluvelvoitteen vahvistaminen ja uusi säännös saamelaisten oikeuksien huomioimisesta viranomaisten toiminnassa.
– Saamelaiskäräjien yleisen toimivallan kehittäminen.
– Vanhentuneen sääntelyn nykyaikaistaminen.
Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi 29.11.2022 Suomen hallituksen esityksen saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta äänin 15-3 (yksi tyhjä ääni). Täyskokous lisäksi esittää, että saamelaiskäräjälain 10 §:n muotoilua Saamelaiskäräjien kokoonpanosta päivitetään saamelaisten kotiseutualueen kuntakiintiön osalta.
Saamelaiskäräjien kokous kuuli ennen päätöksentekoa asiantuntijana oikeusministeriön edustajia osastopäällikkö Johanna Suurpäätä ja neuvottelevaa virkamiestä Yrsa Nymania sekä yhdenvertaisuusvaltuutettua Kristina Stenmania.
Asian käsittelyssä jäsen Anu Avaskari esitti 10 jäsenen kannattamana, että saamelaiskäräjälain 10 §:n muotoilua Saamelaiskäräjien kokoonpanosta päivitetään saamelaisten kotiseutualueen kuntakiintiön osalta. Esityksen mukaan Saamelaiskäräjillä tulee olla vähintään kaksi jäsentä ja yksi varajäsen Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnasta sekä Sodankylän kunnan Lapin paliskunnan alueelta. Loput 13 jäsentä valittaisiin äänimäärän perusteella, kuitenkin siten, että vähintään viiden jäsenen on oltava saamelaisten kotiseutualueelta.
Voimassa olevaan lakiin verrattuna kuntakiintiöt laskisivat yhdellä jäsenellä per kunta, mutta yhteensä saamelaisten kotiseutualueelta valittaisiin yksi jäsen enemmän kiintiöillä. Anu Avaskarin esitys voitti hallituksen esityksen tuloksin 15-0 (4 tyhjää ääntä). Kolme jäsentä jätti päätöksestä yhteisen eriävän mielipiteen.
– Saamelaiskäräjät on tehnyt päätöksen, jonka ytimessä on kysymys alkuperäiskansan itsemääräämisoikeuden toteutumisesta. Saamelaiskäräjien suuri enemmistö on tuloksella 15-3 saamelaiskäräjälakiesityksen takana, ja toivon myös, että muut kunnioittavat tätä päätöstä, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
Suomen valtion on todettu voimassa olevan saamelaiskäräjälain osalta toistuvasti rikkoneen kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia esimerkiksi saamelaisten itsemääräämisoikeuden suhteen.
Lisäksi Saamelaiskäräjien kokous myönsi hallitukselle valtuudet edistää lakiehdotusta ja tarvittaessa neuvotella muutosehdotuksista, mikäli asiaa ei voida sen kiireellisyyden takia tuoda uuteen Saamelaiskäräjien kokoukseen.
– Toivottavasti kaikki kansanedustajat ja koko suomalaisyhteiskunta ovat Saamelaiskäräjien tukena ja kunnioittavat oikeuttamme päättää omista asioistamme. Tuen voi ilmaista usein eri tavoin, esimerkiksi allekirjoittamalla adressin tai olemalla yhteyksissä omaan kansanedustajaan. Nyt on aika saada saamelaiskäräjälaki maaliin, jatkaa puheenjohtaja Juuso.
Suomen hallitus antoi eduskunnalle esityksen saamelaiskäräjälain muuttamisesta 17.11.2022. Eduskunta on käynyt lähetekeskustelun lakiesityksestä ja päättänyt, että asia lähetetään perustusvaliokuntaan, jolle maa- ja metsätalousvaliokunnan, talousvaliokunnan sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto viimeistään 31.1.2023.
Lakiesityksen tavoitteena on edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä parantaa saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon ja Saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä.
Kirjoittajan artikkelit
Historian ensimmäisissä aluevaaleissa äänestetään aluevaltuustot 21 hyvinvointialueelle. Tiedonantaja vieraili Vantaan opistotalon äänestyspaikalla, jossa muiden ohella oli otettu huomioon terveysturvallisuus.
Kurdiopettaja Zara Mohammadi on aloittanut tällä viikolla viiden vuoden tuomionsa kotikaupunkinsa vankilassa. Zara toimi vapaaehtoisena perustamassaan Nojin-yhdistyksessä kurdinkielen opettajana ja lisäksi hän on ottanut julkisesti kantaa kurdinkielisen opetuksen sallimisen ja järjestämisen puolesta. Nämä teot yksinään riittivät Iranin tuomioistuimelle asettaa hänet syytteeseen ja langettaa hänelle viiden vuoden vankeustuomio.
- ‹ edellinen
- 33 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Lapin asukkaiden valitukset tiestön kunnosta ja terveyspalveluiden puutteesta kaikuivat ennen kuuroille korville, mutta tämä näyttää muuttuneen Naton myötä. Muuttuneet asenteet näkyvät nyt politiikassa, mutta auttaako se asukkaita arjessaan?
527 valtuutettua ja varavaltuutettua ei ole ilmoittanut vaalirahoitustaan määräajassa. VTV uhkaa poliitikkoja nyt 7000 euron sakolla. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ilmiö on toistuva ja huolestuttava. Kyse ei ole pelkästä unohtamisesta vaan vallan piilottamisesta. Demokratia tarvitsee läpinäkyvyyttä – ei hiljaisuutta.
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.