SKP vahvisti eurovaalien ehdokaslistansa
Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitea kokoontui viime viikonloppuna Lahdessa. Kokouksessa muun muassa vahvistettiin SKP:n täysi eurovaalilista.
Listalla on kaksikymmentä ehdokasta tunnuksella Hyvinvointivaltion puolesta – ei EU:lle.
– Joukko lahjomattomia hyvinvointivaltion puolustajia: järjestö- ja kansalaisaktivisteja, kunnanvaltuutettuja ja nuoria kommunisteja, kuvailee SKP:n pääsihteeri Heikki Ketoharju ehdokaslistaa.
SKP:n lista on vaihtoehto kaikille niille, joita kyllästyttää jatkuva byrokratian ja virkamiesvallan lisääminen ja demokratian kaventaminen. Ehdokkaat vaativat nykyisen politiikan suunnan muuttamista.
SKP:n mukaan EU heikentää jatkuvasti hyvinvointivaltion perustaa ajamalla jäsenmaita kaventamaan julkista sektoria ja yksityistämään palveluja. Hallituksen kaavailema sote-uudistus uhkaa laittaa kuntapalvelut eurokuntoon ja riistää kunnilta puolet niiden päätäntävallasta.
Ihmisten hyvinvoinnin asettaminen etusijalle ei ole SKP:n mukaan EU:ssa mahdollista, vaan se edellyttää unionin nykyisistä rakenteista irtaantumista sekä uudenlaista eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä.
SKP:n tavoite on tuoda vaaleissa esille uskottava, vaihtoehtoinen näköala siitä, miten Suomea ja Eurooppaa voidaan kehittää: demokratiaa lisäten, ympäristö- ja talouskriisit ratkaisten.
Puolueohjelma uudistuu
Keskuskomitea päätti edustajakokouksen päätöksen mukaisesti käynnistää SKP:n puolueohjelman uudistamisen. Tarkoituksena on järjestää niin valtakunnallisia kuin paikallisiakin tilaisuuksia, joissa jäsenistö pääsee monipuolisesti osallistumaan prosessiin.
– Ohjelman uudistaminen edellyttää kattavaa jäsenkeskustelua ohjelman merkityksestä ja ajassa liikkuvista kysymyksistä, joihin kommunistiselta puolueohjelmalta odotetaan vastauksia, sanoo puolueen puheenjohtaja JP Väisänen.
Heikki Ketoharju kertoo, että ohjelmauudistusta halutaan viedä eteenpäin myös erilaisissa medioissa ja sähköisesti.
– Uudesta ohjelmasta voisi tehdä tekstin lisäksi myös kuvia ja videoita sekä käydä prosessia myös internetin kautta, hän sanoo.
Suomi ja Ukraina irti Nato-yhteistyöstä
Kokouksessa käytiin lisäksi keskustelua Ukrainan ja Venäjän tilanteesta. Aiheesta julkistettiin kannanotto, jossa vaaditaan Ukrainan kriisin ratkaisemista rauhanomaisesti. SKP:n mukaan ratkaisu edellyttää työväestön ja vähävaraisten tarpeiden, demokratian ja maan taloudellisten ongelmien ratkaisemisen asettamista etusijalle.
Toisessa kannanotossa keskuskomitea vaati Suomea irti Nato-yhteistyöstä. Myös Ukraina-kannanotossa todettiin, ettei Ukrainan pidä hakea sen enempää Naton jäsenyyttä kuin liittosopimusta Venäjän kanssa, vaan maan kansan kannalta paras vaihtoehto on pysyä turvallisuuspoliittisesti puolueettomana.
Keskuskomitea päätti järjestää syksyllä 2014 kaksi Tiedonantajan lukijamatkaa, joista toinen suuntautuu Pietariin ja toinen Madridiin. Lukijamatkoista tiedotetaan tarkemmin myöhemmin.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.