Sopimuksia ei synny ilman palkankorotuksia
Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n hallitukset korostivat yhteistyön tiivistämisen merkitystä 25. lokakuuta pitämässään yhteiskokouksessa.
Liittojen puheenjohtajat Ann Selin ja Päivi Niemi-Laine linjasivat, että palkankorotuksilla on parannettava ostovoimaa ja ettei liittokierroksen varjolla voida hyväksyä naisten ja miesten välisen palkkaeron jäädyttämistä tai jopa eron kasvamista.
Oikeudenmukaiset työehdot kuuluvat kaikille
PAMin ja JHL:n hallitusten yhteiskokouksessa käsiteltiin liittojen yhteistä valmistautumista neuvottelukierrokseen. Lisäksi kokouksessa pohdittiin muun muassa sote- ja maakuntauudistusta ja palveluelinkeinojen muutoksia. Liittojen hallitukset korostivat tarvetta tiivistää entisestään yhteistyötä ja yhteistä valmistautumista. Sekä PAMin puheenjohtaja Ann Selin että JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine korostivat yhteistyön merkitystä.
– Yhteistyöllä voimme parantaa jäsenten työehtoja ja työhyvinvointia. Koska nollatuntisopimuksia koskevaan lainsäädäntöön kaavaillut muutokset eivät korjaa työntekijän asemaa riittävästi, on pelisääntöjä korjattava työehtosopimuksilla. Oikeudenmukaiset työehdot kuuluvat kaikille, Niemi-Laine muistuttaa.
– Palkansaajien yhteistyö on tässä ajassa entistä merkityksellisempää. JHL ja PAM ovat naisvaltaisia aloja, joilla on keskeinen merkitys suomalaisessa työelämässä. Tiiviimmällä yhteistyöllä koko palkansaajaliikkeen kesken pystymme paremmin vastaamaan sekä työnantajien toimintaan että yhteiskunnallisiin muutoksiin, totesi Selin.
Palkkatasa-arvoa edistettävä
Hallinnot keskustelivat tulevista työehtosopimusneuvotteluista ja pitivät selvänä, että sopimuksia ei synny ilman ostovoimaa parantavia palkankorotuksia. Hallitukset olivat huolissaan naisten ja miesten välisestä palkkaerosta, jonka kaventaminen työnantajien koordinaation takia voi hankaloitua entisestään.
– Tulevat liittokohtaiset neuvottelut eivät voi olla esteenä naisten ja miesten palkkatasa-arvon edistämiselle. Epätasa-arvoisia palkkaeroja ei voi jäädyttää tai entisestään kasvattaa vain siksi, ettei liittokierroksella olisi mahdollista tehdä aitoja alakohtaisia ratkaisuja, kiteytti Selin.
– Tällä neuvottelukierroksella on huolehdittava erityisesti pienipalkkaisten palkansaajien ostovoiman lisäämisestä. Palkalla on tultava toimeen ja kukkaroihin on saatava lisää euroja, Niemi-Laine vaatii.
Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL edustavat yhteensä noin 450 000 palkansaajaa, jotka vastaavat julkisten ja yksityisten palvelujen toimivuudesta. (TA)
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Suojaosan poisto työttömyysturvasta on ajanut monet osa-aikatyötä tehneet työttömyyteen. YTK:n kysely paljastaa, kuinka kapitalismin rakenteet ohjaavat työväenluokan valintoja. Työn vastaanottaminen ei ole enää kannattavaa, ellei se ole kokoaikaista – ja sitä ei aina ole tarjolla. Tämä on kertomus vallasta, vaihtoehdoista ja yhteiskuntaluokkien ristiriidasta.
Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.