Sopimuksia ei synny ilman palkankorotuksia
Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n hallitukset korostivat yhteistyön tiivistämisen merkitystä 25. lokakuuta pitämässään yhteiskokouksessa.
Liittojen puheenjohtajat Ann Selin ja Päivi Niemi-Laine linjasivat, että palkankorotuksilla on parannettava ostovoimaa ja ettei liittokierroksen varjolla voida hyväksyä naisten ja miesten välisen palkkaeron jäädyttämistä tai jopa eron kasvamista.
Oikeudenmukaiset työehdot kuuluvat kaikille
PAMin ja JHL:n hallitusten yhteiskokouksessa käsiteltiin liittojen yhteistä valmistautumista neuvottelukierrokseen. Lisäksi kokouksessa pohdittiin muun muassa sote- ja maakuntauudistusta ja palveluelinkeinojen muutoksia. Liittojen hallitukset korostivat tarvetta tiivistää entisestään yhteistyötä ja yhteistä valmistautumista. Sekä PAMin puheenjohtaja Ann Selin että JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine korostivat yhteistyön merkitystä.
– Yhteistyöllä voimme parantaa jäsenten työehtoja ja työhyvinvointia. Koska nollatuntisopimuksia koskevaan lainsäädäntöön kaavaillut muutokset eivät korjaa työntekijän asemaa riittävästi, on pelisääntöjä korjattava työehtosopimuksilla. Oikeudenmukaiset työehdot kuuluvat kaikille, Niemi-Laine muistuttaa.
– Palkansaajien yhteistyö on tässä ajassa entistä merkityksellisempää. JHL ja PAM ovat naisvaltaisia aloja, joilla on keskeinen merkitys suomalaisessa työelämässä. Tiiviimmällä yhteistyöllä koko palkansaajaliikkeen kesken pystymme paremmin vastaamaan sekä työnantajien toimintaan että yhteiskunnallisiin muutoksiin, totesi Selin.
Palkkatasa-arvoa edistettävä
Hallinnot keskustelivat tulevista työehtosopimusneuvotteluista ja pitivät selvänä, että sopimuksia ei synny ilman ostovoimaa parantavia palkankorotuksia. Hallitukset olivat huolissaan naisten ja miesten välisestä palkkaerosta, jonka kaventaminen työnantajien koordinaation takia voi hankaloitua entisestään.
– Tulevat liittokohtaiset neuvottelut eivät voi olla esteenä naisten ja miesten palkkatasa-arvon edistämiselle. Epätasa-arvoisia palkkaeroja ei voi jäädyttää tai entisestään kasvattaa vain siksi, ettei liittokierroksella olisi mahdollista tehdä aitoja alakohtaisia ratkaisuja, kiteytti Selin.
– Tällä neuvottelukierroksella on huolehdittava erityisesti pienipalkkaisten palkansaajien ostovoiman lisäämisestä. Palkalla on tultava toimeen ja kukkaroihin on saatava lisää euroja, Niemi-Laine vaatii.
Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL edustavat yhteensä noin 450 000 palkansaajaa, jotka vastaavat julkisten ja yksityisten palvelujen toimivuudesta. (TA)
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
- 1 / 331
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.