Sota ajaa nuoret pois Syyriasta
Viestintätoimistoketju Burson-Marsteller selvitti nuorten syyrialaispakolaisten mielipiteitä ja asenteita kansainvälisessä tutkimuksessa. Syyrialaisnuorten enemmistö ei usko palaavan kotimaahansa pysyvästi. Heidän mukaansa Syyrian sodan loppuminen ja Isisin lähteminen maasta ovat tärkeimmät asiat, joiden pitäisi tapahtua, jotta he voisivat palata kotimaahansa. Trumpin hallinnon ei nähdä tuovan muutosta Syyrian konfliktiin.
Burson-Marsteller on tutkinut jo yhdeksänä vuonna arabinuorten mielipiteitä ja asenteita. Tänä vuonna A Voice for Young Syrian Refugees -tutkimuksessa selvitettiin Jordaniassa ja Libanonissa asuvien nuorten syyrialaispakolaisten mielipiteitä ja asenteita.
Tutkimuksen mukaan nuorista syyrialaispakolaisista yli puolet (54 %) ei usko palaavansa kotimaahansa pysyvästi tulevaisuudessa. Vastaajista 42 prosenttia voi ajatella palaavansa kotimaahansa ja neljä prosenttia ei osannut sanoa.
Päätökseen kotiinpaluusta vaikuttavat eniten Syyriassa käynnissä oleva sota sekä Isisin läsnäolo maassa. Lähes puolet (47 %) pitää sodan loppumista pysyvään kotiinpaluuseen eniten vaikuttavana tekijänä, kun taas neljänneksen (25 %) mielestä tärkeintä olisi Isisin lähteminen maasta. Vain alle kymmenesosa nostaa tärkeimmiksi päätökseen vaikuttaviksi tekijöiksi taloudellisen tilanteen paranemisen tai Bashar al-Assadin lähtemisen Syyriasta.
Sotilaalliset toimet eivät ratkaise konfliktia
Syyrialaisnuorilta kysyttiin, mikä tekijä on tärkein konfliktin päättämisen kannalta. Enemmistö (71 %) on sitä mieltä, että sotimisen loppuminen on olennaisempaa kuin presidentti Bashar al-Assadin luopuminen vallasta. Reilu neljännes (27 %) pitää al-Assadin presidenttiyttä esteenä rauhansopimukselle.
Lähes puolet (43 %) kokee, että nyt käynnissä olevan Syyrian konfliktin lopettamiseksi tarvitaan sekä poliittisia että sotilaallisia ratkaisuja. Konfliktin ratkaisemiseen pelkkien sotilaallisten toimien avulla ei usko kuin reilu neljännes (27 %).
Syyrialaisten pakolaisnuorten enemmistö (77 %) näkee Isisin vallan heikentyneen viimeisen vuoden aikana, ja viidennes (19 %) kokee sen vallan vahvistuneen.
Vastaajien mukaan tärkeintä taistelussa Isisiä, ja yleensä terrorismia vastaan on, että media välittäisi ihmisille tietoa siitä, ettei Isisillä ole mitään tekemistä islaminuskon kanssa (18 %).
Kysyttäessä Trumpin hallinnon vaikutuksista Syyrian konfliktiin 66 prosenttia vastaajista uskoo, ettei konflikti muutu Trumpin hallinnon aikana. Mielipiteet jakautuvat kahtia sen suhteen, onko Venäjän sekä Iranin osallistuminen parantanut vai pahentanut konfliktia.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
SKP vietti kymmenen vuotta sitten vappua tunnuksella Irti porvareista! Taiteilija Jani Leinonen suunnitteli SKP:lle tuolloin vapputunnuksen, jossa ilmassa oleva nyrkki viestii kapinasta, uhmasta, yhtenäisyydestä ja voimasta.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.