Sota ja kerskakulutus suurimmat ilmastorikokset
— Lopettakaa sodat, sotavarustelu ja hillitön kerskakulutus, naulasi Heikki Tervahattu kolme keskeistä teesiä ympäristöliikkeelle.
Helsingin yliopiston ekologisen ympäristönsuojelun dosentti Tervahattu alusti SKP:n ja DSL:n talviyliopistossa Vähäjärven kurssikeskuksessa sunnuntaina aiheesta sodat, rikkaat ja ilmastonmuutos.
Irakin sodassa on asiantuntijoiden mukaan kuollut lähes miljoona ihmistä. Neljä miljoonaa on joutunut pakolaisena jättämään kotiseutunsa. Valtavien inhimillisten, taloudellisten ja kulttuuristen tuhojen lisäksi kärsijänä on ympäristö.
— Tehokkaat sotakoneet vaativat valtavasti energiaa ja fossiilisia polttoaineita. Sotiin käytetyillä varoilla saataisiin paljon aikaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi, muistutti Tervahattu.
Irakin sotaan kuluu Yhdysvalloilta jopa 3 000 miljardia dollaria, kun ilmaston kohtalokas lämpeneminen voitaisiin arvioiden mukaan estää murto-osalla eli 2 000 miljardin dollarin investoinneilla.
Maapallolla käytetään vuosittain yli 1 500 miljardia dollaria aseisiin. Taustalla on Heikki Tervahatun mukaan kasvava taistelu hupenevista öljyvaroista. Ympäristön ja ihmiskunnan kannalta varustelu voi olla kohtalokasta.
— Sotimisen ilmastovaikutuksia ei oteta kansainvälisissä sopimuksissa ja tilastoissa huomioon. Niinpä USA:n Pentagon saa rauhassa olla maailman suurin saastuttaja.
Rikkaiden verohelpotukset ympäristörikos
Sotimisen lisäksi suurituloisten kerskakulutus ja sen edistäminen ovat ympäristön kannalta tuhoisia. Rikkaat markkinoivat muillekin kulutuskeskeistä elämäntapaa ja materiaalisen menestyksen mallia, mikä on maapallon resurssien kannalta kestämätöntä.
— Suurituloisille annetut verohelpotukset ovat Suomessa pahimpia ympäristörikoksia, sanoi Tervahattu.
Hänen mukaansa ympäristöliikkeen on suunnattava entistä tiukemmin sotaa, imperialismia ja kapitalismia vastaan.
Naton vastainen kamppailu on myös kamppailua kestävän ympäristö- ja ilmastopolitiikan puolesta. Sotilasliiton laajentuminen on maailmanlaajuista taistelua energiavaroista, missä Suomikin haluaa esimerkiksi Afganistanissa turvata väkivalloin omia strategisia asemiaan.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.