Sote esillä paikallispolitiikan seminaarissa Tampereella
Suomen itsenäisen historian eräs suurimmista yhteiskunnallisista hankkeista on hallituksen ajama sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus. Sote on vahvasti esillä myös paikallispolitiikan seminaarissa Tampereella lauantaina.
Sote-palvelujen markkinoistamisen ja yhtiöittämisen uhkista kertoo tutkija Olli Karsio Tampereen yliopistolta. Karsio tekee väitöskirjaa vanhuspalveluiden ja –hoivan markkinoistumisesta. Karsion kiinnostuksen kohteena ovat yleisemminkin sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinoistuminen ja markkinoistumisen vaikutukset hyvinvointivaltioon.
"Meneillään olevassa hoiva-alan murroksessa markkinaehtoisuus on kasvanut ja julkisia palveluja järjestetty uudelleen. "
Karsio työskentelee parhaillaan Nordforskin rahoittamassa pohjoismaisessa tutkimushankkeessa Social Inequalities in Ageing. Aikaisemmin Karsio on työskennellyt Kelan rahoittamassa tutkimushankkeessa ”Kuka tuottaa, kuka maksaa ja kuka hyötyy? Palvelumarkkinoiden paikallinen hallinta ja vanhushoivan uudet käytännöt.” Hän on myös mukana Vaiva-tutkijakollektiivissa, joka julkaisi vuoden 2016 lopulla kirjan Hoivan arvoiset – vaiva yhteiskunnan ytimessä (Gaudeamus 2016).
Vaiva-kollektiivin mukaan meneillään olevassa hoiva-alan murroksessa markkinaehtoisuus on kasvanut ja julkisia palveluja järjestetty uudelleen. Ongelmana on, ettei erilaisten ratkaisujen seurauksista ole useinkaan saatavilla tarpeeksi tietoa.
Tuoko sote säästöjä?
Sote-esityksen kokonaissäästötavoitteeksi on kerrottu jopa kolme miljardia euroa. Näistä liki 700 miljoonaa olisi tarkoitus saavuttaa vanhuspalveluista. Säästöt saavutettaisiin vanhustenhuollon palvelurakennetta keventämällä ja henkilöstön tuottavuutta kasvattamalla.
Hyvinkään kaupunginvaltuutettu, Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savela pitää tavoitetta mahdottomana ilman lähipalveluiden karsimista. Menoleikkauksen rinnalla kaikki puhe tasa-arvoisista ja asiakaslähtöisistä palveluista sekä palveluketjujen sujuvoittamisesta on vain silkkaa retoriikkaa.
Savelan mukaan menoleikkaustavoite on sikälikin erikoinen, että Suomen terveydenhoitomenot ovat kansainvälisessä vertailussa alhaiset.
Savela pohtii seminaarissa sitä, kuka lopulta maksaa soten tuomat laskut.
SKP vaihtoehto kuntavaaleissa
Suomen kommunistinen puolue kokoaa kevään kuntavaaleissa listoilleen nykymenoon kyllästyneitä henkilöitä, jotka sitoutuvat vaatimuksiimme paremmista palveluista kaikille asukkaille, osallistuvasta demokratiasta ja teoista työllisyyden parantamiseksi kunnissa. SKP on vaatinut hallituksen sote-hankkeen muuttamista perusteita myöten. SKP:n näkökulmasta esitys sote-laiksi lisää eriarvoisuutta palvelujen saatavuudessa eikä kavenna terveys- ja hyvinvointieroja. Puolueen kuntavaaliteemoista kertoo Tampereella tarkemmin pääsihteeri Petra Packalén.
Monitoimitalo Stagen lavalla nähdään myös Euroopan vasemmiston koulutuspoliittisen ryhmän puheenjohtaja Sonja Crivelli Sveitsistä. Koulutus onkin soten ohella eräs seminaarin keskeisimpiä teemoja.
Paikallispolitiikan seminaari lauantaina 11.2. klo 11-17. Monitoimitalo 13 - Stage, Satakunnankatu 13, Tampere.
Kirjoittajan artikkelit
Kaj Chydenius vaikutti laajasti suomalaiseen kulttuuriin ja vasemmistolaiseen liikkeeseen. Hänen laulunsa elävät.
- ‹ edellinen
- 5 / 328
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomen hallituksen lyhytnäköiset ja suhteettomat leikkaukset uhkaavat perusoikeuksiamme, oikeuttamme kulttuuriin ja hyvinvointiin. Sakset seis! -adressi luovutetaan päättäjille itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo 14-16 Helsingin Kansalaistorilla. Adressin voi allekirjoittaa aina 4.12. asti.
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.