Suomen ilmastohäpeä
Hallitus sitoutui lopulta pitkin hampain EU:n päätökseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään viidenneksen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kiitos tästä kuuluu voimakkaalle kansalaismielipiteelle.
EU:ssa ilmastopolitiikan jarrumieheksi profiloitunut hallitus yritti maalata seinälle päästöleikkauspiruja.
Ensin pääministeri Vanhanen arveli Ilkan haastattelussa, miten EU:n tavoitteeseen pyrkiminen veisi Suomesta pahimmillaan kymmeniä tuhansia työpaikkoja. VATT pisti paremmaksi tarkoitushakuisessa selvityksessään, jossa uhkailtiin jopa 60 000 työpaikan menetyksellä, mikäli Suomi lähtee mukaan EU:n yksipuoliseen päästötavoitteeseen.
Ympäristöjärjestöt järkyttyivät hallituksen haluttomuudesta osallistua globaalin ilmastovastuun kantamiseen. Vaalien alla hallitus on pyrkinyt vakuuttamaan äänestäjiä siitä, että ympäristön suojelua on vaalikaudella edistetty vahvasti. Muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitto muistutti, miten hallituksen kyseenalaisia saavutuksia ilmastopolitiikassa ovat ilmaston kannalta erittäin ongelmallisen turvetuotannon lisätuki ja energian lisäkulutusta tukevan verorakenteen edistäminen.
Unionin sisällä neuvotellaan kesällä maakohtaisista päästötavoitteista. Kaikesta päätellen Suomi aikoo kansallisen edun nimissä neuvotella itselleen lievennyksiä ja poikkeuksia, jotta maassa voidaan jatkaa ympäristötuhoista politiikkaa.
Hallituksen valitsema häpeällinen ja vastuuton ilmastopoliittinen linja osoittaa, etteivät valtapuolueet ota ilmastonmuutosta vakavasti.
Vastoin pääministerin ja VATT:n laskelmia, uusiutuvan energian sekä energiansäästön teknologioiden kehittäminen tuovat Suomeen työpaikkoja. Maailmanlaajuiset uusiutuvien energialähteiden ja energiaa säästävän teknologian markkinat kasvavat noin 30-40 prosenttia vuodessa.
On siirryttävä sanoista tekoihin. Sen vuoksi SKP ajaa energiatalouden ekologista rakennemuutosta, johon ei kuulu haikailu halvan ydinenergian perään.
(MK)