Kanadalainen menestyskirjailija, toimittaja ja kansalaisaktivisti Naomi Klein palaa uuden kirjansa myötä asiaan: vallankumoukseen.
Suomi jatkaa sotapolitiikan tiellä
16.11.2017 - 11:30
Euroopan unioni suuntaa kohti syvempää militarisoitumista, kuten Tiedonantajassakin on aiemmin arveltu. Maanantaina 13.11. allekirjoitettuun sopimukseen lähtee mukaan 23 unionin jäsenmaata, Suomi innokkaimpien joukossa. Niin sanotun Pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) puitteissa yritetään lisätä merkittävästi EU-maiden puolustusyhteistyötä.
Selvää on, että EU:n sotilaallinen yhteistyö vie Suomea taas kerran lähemmäksi sotilaallista liittoutumista Naton kanssa – tälläkin kertaa kiertotietä.
Ulkoministeri Timo Soini hehkuttaa EU-puolustusyhteistyötä täysin rinnoin. Soini näkee nyt muun muassa Suomen aseteollisuudelle uusia markkinoita. Tappovälineitä maailmalle, sillä Suomen talous nousuun.
Samaan aikaan puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) sooloilee omia aikojaan sopimalla ohi muun ulkopoliittisen johdon Suomeen suuren kansainvälisen sotaharjoituksen sekä uudistamalla siviilipalvelusmiesten asemaa niin, että jatkossa sivaritkin turvaisivat sotilaallisen maanpuolustuksen valmiuksia – täysin vastoin siviilipalveluksen vakaumukseen perustuvaa periaatetta.
Suomalaisten rauhanjärjestöjen rahoitusta on leikattu rajusti.
Kaiken kukkuraksi Suomi aikoo peesata presidentti Donald Trumpin myötä muuttunutta Yhdysvaltojen Afganistan-politiikkaa sijoittamalla lisää joukkoja keskelle jo vuodesta 2001 jatkunutta kriisiä. Alun perin joukot piti vetää kokonaan pois, mutta toisin kävi. Nyt olisi tarkoitus lähettää epämääräiseen konfliktiin jopa kymmeniä uusia sotilaita. Koko hankkeen kustannukset lasketaan kymmenissä miljoonissa, jotka kyllä näyttävät yllättäen valtion kirstusta löytyvän.
Sitä vastoin suomalaisten rauhanjärjestöjen rahoitusta on leikattu rajusti. Vuonna 2014 eri rauhanjärjestöjen tukisumma oli noin 560 000 euroa. Sipilän hallituksen vuoden 2017 valtionbudjetista rauhantyön tuen momentti poistettiin kokonaan. Tänä vuonna rauhantyön tukia olisi esityksen mukaan jaossa enää 250 000 euroa. Jo aikaisempien leikkausten takia järjestöissä on jouduttu lomauttamaan henkilöstöä ja leikkaamaan toimintoja rankasti.
Suomen hallitus tekee rankkoja valintoja. Se on valinnut valmistautumisen sotaan ja asevarustelun rauhantyön sijasta. Satavuotiaan Suomen eliitti ei halua oppia historiasta, vaan jatkaa sotapolitiikan tiellä.
Kirjoittajan artikkelit
Syyrian konfliktin lopettaminen ja ISISin lopullinen kitkeminen edellyttävät jonkinlaista järkevää poliittista ratkaisua niin Syyriassa kuin Irakissa.
Valtiovarainministeri Alexander Stubb sai Helsingin yliopistolla eilen vastaansa vihaisten opiskelijoiden ja henkilökunnan huutomyrskyn. Korkeakouluissa kytee kapina SSS-hallituksen tuhoisaa leikkauspolitiikkaa vastaan.
- ‹ edellinen
- 53 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Kun pääoma kasvaa ja Mammonalinna kohoaa, miksi työväen arki murenee? Suomessa eletään hetkeä, jossa Orpo–Purran hallitus siirtää työelämän riskit yksilölle ja jakaa voitot yrityksille, samalla kun kunnalliset palvelut kuihtuvat ja sosiaalityöntekijän ruokatauko katoaa kalenterista. Kuntaliiton tuore selvitys paljastaa, ettei kyse ole pelkästä budjettivajeesta, vaan rakenteellisesta epäonnistumisesta: kapitalistinen järjestelmä ei enää takaa yhdenvertaisuutta, vaan muuttaa peruspalvelut etuoikeudeksi. Tiedonantajan päätoimittajan sijainen JP (Juha-Pekka) Väisänen kysyy: kuinka kauan yhteiskuntaa voi purkaa, ennen kuin se lakkaa olemasta yhteinen? Tiedonantaja-festivaali kokoaa yhteen ne, jotka eivät suostu hiljaisuuteen – feministiset journalistit, järjestöaktiivit ja työväenluokan rakentajat, jotka vaativat vastauksia ja vaihtoehtoja.
Kun presidentit ja pääministerit keskustelevat sodasta, työväenluokka maksaa verot, kantaa taakan ja hautaa lapsensa. Suurpääoma määrittää, milloin ja miksi soditaan, mutta kenen ääni kuuluu, kun päätetään rauhasta? Nuorten kasvava epäluottamus poliitikkoihin, imperialistiset sodat ja kansainvälinen pääoman etu paljastavat, että rauhan kysymys on pohjimmiltaan luokkakysymys — ja juuri siksi ratkaiseva hetki työväenluokan ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle on käsillä nyt.
Miksi työväen pitäisi kantaa vastuu luontokadosta, kun suuryritykset tekevät voittoa ekokatastrofin kustannuksella? Suomessa kehitetään laskureita, joilla mitataan yksilön luontojalanjälkeä, mutta järjestelmällisesti vaietaan pääoman vastuusta ympäristön tuhoutumisessa. Samalla poliittinen sensuuri ja keskiluokkaistuva media kaventavat kriittisen journalismin tilaa, kun työväenluokan ääni pyritään sulkemaan marginaaliin. Kapitalistisen kriisijärjestelmän rajat tulevat vastaan luonnossa, mediassa ja ihmisoikeuksissa – ja juuri siksi tarvitaan luokkatietoista, pyyteetöntä joukkovoimaa ja toisenlaista tiedonantamista - Tiedonantajaa - nyt enemmän kuin koskaan.
Kommentit (1 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.