Suomi mukaan Naton kybersotaan
Venäjä vahvisti viime viikolla uuden turvallisuusstrategian, jossa pidetään USA:ta ja Natoa suurimpina uhkina kansainväliselle ja Venäjän turvallisuudelle. Helsingin Sanomissa strategia leimattiin "neuvostotyyliseksi rymistelyksi" ja lähes vainoharhaiseksi viholliskuvien rakenteluksi ja todettiin, että "öykkäröinnillä on kuitenkin vaikea saada ystäviä ja ymmärtäjiä".
Jokainen viime aikoina Tiedonantajaa lukenut kuitenkin ymmärtää, että Venäjän turvallisuusstrategiassa nimetyt uhkat ovat todellisia ja pahenevia: USA:n ja Naton sotilaallinen saarto, pyrkimys liittää Venäjän kaikki naapurimaat Natoon, ohjuskilpihanke jne. Erityisen vaarallinen on lehdessämme selostettu sotilaallisesti liittoutumattomien maiden, Suomen ja Ruotsin, kytkeminen yhä tiiviimmin sotilasliittoon.
Helsingin Sanomat kertoi 9. toukokuuta Suomen hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan edellisenä päivänä tekemästä päätöksestä jatkaa virkamiesvalmisteluja Suomen menemiseksi mukaan Naton kybersotaan. Kehitteillä on yhteistyö Naton Tallinnassa sijaitsevan ja USA:n käytännössä johtaman keskuksen kanssa. Virallisesti keskus on erikoistunut tietoverkkojen puolustukseen. Todellisuudessa kyse on hyökkäyksestä. Keskuksen toimintaan pyydettiin vuoden alussa mukaan Naton kumppanuusmaita Suomea ja Ruotsia. Tämä on osa pyrkimystä näiden maiden liittämiseksi Natoon.
Naton kyberpuolustuskeskuksen perustamisessa Tallinnaan ja sen laajentamisessa käytettiin tekosyynä keväällä 2007 tapahtuneita ns. pronssisoturimellakoita ja väitteitä hyökkäyksistä Viron tietokoneverkkoja vastaan. Viron hallitus syytti hyökkäyksistä Venäjää. Yli kaksi vuotta myöhemmin ei ole edelleenkään esitetty mitään todisteta sen väitteen tueksi, että venäläiset hakkerit saati itse Venäjän hallitus olisivat olleet väitettyjen hyökkäysten takana.
Varsinkin USA:n viranomaisten reaktio oli välittömästi ja jo ennen kuin asiaa oli tutkittu niin kova, että se antoi ymmärtää, että jos hyökkäyksiä ei olisi järjestetty, ne olisi pitänyt keksiä. USA:n ilmavoimien edustaja Michael W. Wynne väitti tuoreeltaan, että "Venäjä, kylmän sodan aikainen vastustajamme, näyttää ensimmäisenä ryhtyneen kybersodankäyntiin".
Samaan syssyyn USA:n ilmavoimista viestitettiin, että tapahtumat Virossa "aloittavat sarjan keskusteluja Naton ja EU:n piirissä selvän sotilaallisen toiminnan määrittelemiseksi, ja se saattaa olla ensimmäinen testi Naton peruskirjan 5. artiklan käyttökelpoisuudesta koskien kollektiivista itsepuolustusta virtuaalimaailmassa".
Naton 5. artikla on kollektiivisen sotilaallisen puolustuksen lauseke, itse asiassa sotalauseke, jota ensimmäisenä ja tähän saakka ainoan kerran on käytetty oikeuttamaan pitkällinen ja laajeneva sota Afganistanissa. Viittauksia siihen ei siis pidä ottaa kevyesti.
Vieraillessaan Virossa viime marraskuussa USA:n puolustusministeri Robert Gates tapasi isäntämaan pääministerin Andrus Ansipin ja "keskusteli Venäjän käyttäytymisestä ja uudesta yhteistyöstä kyberturvallisuuden suhteen". Ansip sanoi, että "Nato tulee toimimaan liittokunnan sopimuksen 5. artiklan mukaisesti, mikä merkitsee, että hyökkäystä yhtä jäsenmaata vastaan pidetään hyökkäyksenä kaikkia vastaan".
On paljastavaa, että Naton 5. artiklaan viittaamista jatkettiin puolitoista vuotta väitettyjen kyberhyökkäysten jälkeen. Tällä välin ei ollut tapahtunut mitään erikoista.
Toukokuun alussa Pentagon ilmoitti, että se oli käynnistämässä "digitaalisrn sodankäynnin joukkoja tulevaisuutta varten". Kenraaliluutnantti Keith Alexander sanoi, että USA on päättänyt johtaa maailmanlaajuista ponnistusta käyttää tietokoneteknologiaa vihollisten estämiseksi tai lyömiseksi".
USA:n strategisen komentokeskuksen päällikkö, kenraali Kevin Chilton kertoi toimittajille 7. toukokuuta, että "Valkoinen talo säilyttää option vastata fyysisellä voimalla – mahdollisesti jopa ydinaseita käyttäen, jos vieras entiteetti tekee vahingoittavan kyberhyökkäyksen USA:n tietokoneverkostoa vastaan".
Chilton sanoi, että hän "ei voisi sulkea pois sotilaallisen iskun mahdollisuutta esimerkiksi Kiinan kaltaista valtiota vastaan, vaikka Pekingillä onkin ydinaseet". Oletettujen kyberhyökkäysten vastaisen koston todennäköinen ensimmäinen kohde olisi hänen mukaansa kuitenkin "toinen USA:n sotilasviranomaisten jo sellaiseksi tunnistama valtio, Venäjä".
Virallisen nimensä, "puolustusministeriö", mukaisesti Pentagon käyttää kaunistelevia kiertoilmauksia, kuten että sen uusi kybersodankäyntiprojekti on tarkoitettu "vain puolustuksellisiin tarkoituksiin". Projekti on kuitenkin hyökkäyksellinen ja apuväline hyökkäyskohteen tekemisessä puolustuskyvyttömäksi USA:n ydinensi-iskun edessä.
Tällaiseen "projektiin" Suomi on siis menossa mukaan. Maamme on kuin upottavan suosilmäkkeen reunalla; vielä pari askelta, ja sinne humpsahtaa. Kun ei voida olettaa, että Suomen johtohenkilöt ovat idiootteja, on pakko tehdä karmaisevampi arvio: he ovat vakain tuumin ja harkitusti viemässä maatamme tuhoon.
ERKKI SUSI