Suomi NATOn nöyrä alamainen

Sotilaallisesti ”liittoutumattomassa” Suomessa liput liehuvat jo käytännössä NATO-tunnuksin

Heikki Tervahattu on Helsingin yliopiston ekologisen ympäristönsuojelun dosentti, joka paneutuessaan sotien ja asevarustelun aiheuttamiin ekologisiin uhkiin on seurannut vuosikymmenien ajan myös kansainvälisen politiikan kysymyksiä. Eläkkeelle siirryttyään Tervahattu muutti maaseudulle ja harrastaa siellä omavaraistaloutta. Seuraavassa Tervahatun mietteitä mm. NATOon, Yhdysvaltojen tulevaan sotaharjoitukseen Suomessa, Suomen turvallispolitiikkaan, NATOn isäntämaasopimukseen sekä Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin liittyen.

Suomi sotapoliittisessa eturintamassa Venäjää vastaan

Suomen turvallisuuspoliittisesta tilanteesta on keskusteltu mediassa viime aikoina runsaasti.

– Valtaeliitille ja valtamedialle on ollut tyypillistä peittää Suomen turvallisuuspolitiikan tämän hetken todelliset tavoitteet, koska niitä ei kestä kansalle paljastaa. Nyt puhutaan hyvin paljon USA:n joukkojen Suomeen tulon osalta siitä, kuka mitäkin päätti ja miten ketäkin informoitiin. Tärkeintä olisi kuitenkin puhua siitä, että USA:n kanssa harjoitettava sotilaallinen yhteistyö tekee Suomesta Venäjää vastaan suuntautuvan sotapolitiikan eturintaman.

Onko media ollut mielestäsi riittävän kriittinen tulevan sotaharjoituksen suhteen?

– Valtamedia on valjastettu vallanpitäjien käsikassaraksi. Se on tehnyt kaikkensa johtaakseen huomion pois itse pääasiasta eli siitä, että presidentti ja hallitus hyväksyvät täysin USA:n sotajoukkojen ja kaluston tulon Suomeen. Toki poikkeuksiakin löytyy, kun pelko ja huoli maamme joutumisesta NATOn eteentyönnetyksi tukikohdaksi kasvaa.

Sotaharjoituksen merkitystä ja roolia on pyritty vähättelemään.

– Vähättelyn tarkoituksena on johtaa kansaa harhaan ja heikentää tähän sotapolitiikkaan kohdistuvaa vastustusta.

Sotaharjoituksella on selkeä viesti

Suomessa keskustelu sotaharjoituksesta on rönsyillyt moniin eri suuntiin. Ajateltiinpa Suomessa harjoituksesta ja sen antamasta viestistä mitä tahansa, amerikkalaisten viesti kuullaan kansainvälisesti siten, että Suomi on sotilaallisesti yhä varmemmin ja vahvemmin heidän hallinnassaan.

– Muualla tilanne nähdään tosiasioiden pohjalta, kun taas suuri osa suomalaisista on johdettu täysin harhaan. Onhan niin monta vuotta puhuttu pelkästään sotilasyhteistyöstä NATOn kanssa ja kaikki on jo sovitettu täysin yhteen niin, että on siirrytty harjoittelemaan Suomen alueella. Tarvitsee vain kysyä, mikä on se uhkatekijä, jota vastaan kaikki tämä tapahtuu? Ketä vastaan varustaudutaan? Eikö se jo näy jokaiselle, että kaikki tämä suuntautuu sotilaallisestikin Venäjää vastaan.

NATOn isäntämaasopimus

Suomi on velvollinen tukemaan täysin voimin tänne lähetettyjä joukkoja NATO-johtoisissa sotilastoimissa rauhan, kriisin, hätätilan tai konfliktin aikana.

– Joissakin sopimuskohdissa asioista päättävät sopimuskumppanit yhdessä, mutta ainakaan nykyisellä hallituksella tuskin on edes halua vastustaa joukkojen tuloa, vaikka erimielisyyttä olisikin. Käytännössä NATO/USA määräävät.

NATOn lentokoneiden, helikoptereiden, alusten ja niiden miehistöjen kulku Suomeen ja sen alueen kautta tapahtuu yleisen kulkuvapauden puitteissa NATOn sotilaallisen toiminnan aikana.

– Tämän lisäksi Suomelle asetetaan monia muitakin velvollisuuksia muun muassa taloudellisia ja NATOn sotilaiden terveydenhuoltoon liittyviä.

Presidentiltä ja SSS-kolmikolta täysi tuki sotaharjoitukselle

Kuka on päättänyt vieraan valtion sotavoimien tulosta Suomen valtion alueelle?

– Isäntämaasopimuksen on virallisesti allekirjoittanut Suomen tasavallan hallituksen puolesta Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg. Presidentin ja hallituksen sekä eduskunnan rooli on hämärretty. En usko siihen, että poliittinen johto olisi sivuutettu, Tervahattu toteaa.

– Korostan, että presidentti ja hallituksen SSS-johtokolmikko kannattavat täysin USA:n sotavoimien tuloa maahamme.

Tulevatko Yhdysvaltojen sotaharjoitukset mahdollisesti johtamaan Ukrainan ja Syyrian kriisien jännitteen laajenemiseen Itämeren alueelle?

– Ukrainan ja Syyrian kriisit ovat seurausta USA-EU-NATO-imperialistien pyrkimyksistä alistaa koko maapallo finanssikapitalismin riiston kohteeksi. Heidän toimensa Itämeren alueella kuuluvat samaan hankkeeseen. Niiden tarkoituksena on saada Venäjällä aikaan sekasorto, jonka avulla myös Venäjä alistettaisiin heidän valtaansa. Sehän on kaikkein himoituin saalis.

Rauhanliittotematiikalla propagoitua EU:ta on militarisoitu vuosien saatossa.

– EU:n militarisoimisesta saa hyvän käsityksen Gerald Oberansmayrin kirjasta Supervalta EU.

Suomi ei ainakaan nykyisen poliittisen johdon aikana pysty antamaan minkäänlaista positiivista panosta Itämeren alueen turvallisuudelle, kun se toimii vastoin omankin maansa turvallisuusetuja

Itämeren turvallisuustilanne heikentynyt

Itämeren alueen maantiede ja sotilaalliset tekijät yhdessä muodostavat edellytykset vakaalle rauhalle.

– Ne voisivat ja niiden pitäisi muodostaa. Kuitenkin NATOn toimet ovat pitkälle tuhonneet nämä edellytykset.

On annettu ymmärtää, että kevään sotaharjoituksen taustalla piilee yhdysvaltalaisten sotilaiden ja turvallisuuspoliitikkojen ”huoli” siitä, että Venäjä käyttäisi Baltian sotilaallista haavoittuvuutta osoittaakseen samalla koko Naton haavoittuvuuden.

– Lieneekö tuo huoli aitoa? Tuollaisilla väitteillä käännetään totuus nurinpäin. USA:lla ei ole mitään oikeutta sekaantua tämän maanosan asioihin, mutta nyt se massiivisesti levittää tänne sotilaallista vaikutustaan omaa etupiiriään laajentaakseen.

– Suomi on erittäin tärkeässä roolissa USA:n Venäjään kohdistuvissa suunnitelmissa. Baltia ei olisi mikään kriisinäyttämö, jos läntiset suurmaat ja niitä tukevat Baltian maiden ja Suomen johtajat tyytyisivät rauhanomaiseen yhteistyöhön Venäjän kanssa. Se hyödyttäisi kaikkia osapuolia.

Pohjois-Eurooppa ja Itämeren alue ovat maantieteellisesti aina olleet selkeästi oma kokonaisuutensa. Suomen tulisikin omalta osaltaan toimia siten, että Itämeren alueella säilyisi rauha.

– Suomi ei ainakaan nykyisen poliittisen johdon aikana pysty antamaan minkäänlaista positiivista panosta Itämeren alueen turvallisuudelle, kun se toimii vastoin omankin maansa turvallisuusetuja ja samalla vastoin omia taloudellisia etuja suostuessaan Venäjän vastaisiin pakotteisiin ja siten pahentaessaan suuresti työttömyyttä ja heikentäen maamme taloutta.

Suomen on kaikin tavoin pysyteltävä suurvaltojen ristiriitojen ulkopuolella.

– Mennessään täysillä mukaan NATOn toimintaan se vaarantaa oman turvallisuutensa. Itämeren turvallisuustilanne on pahasti heikentynyt USA-EU-NATO-imperialistien sotavarustelujen vuoksi.

Kuinka Suomen sotilasjohdon ja Yhdysvaltojen sotilasjohdon tilannearvioon Itämeren turvallisuudesta ja sen vaatimista toimista tulee mielestäsi suhtautua?

– Ei ole kyse heidän ”tilannearviostaan”, vaan heidän propagandastaan, jolla pyritään saamaan hyväksyntää heidän vaaralliselle toiminnalleen.

Suomen ja Itämeren alueen ylimpien valtionjohtojen tulisi ryhtyä edistämään Itämeren alueen vakaan turvallisuuden kokonaisuutta ennen kuin se on liian myöhäistä.

– Näin ei kuitenkaan tehdä, vaan toimitaan täysin päinvastaiseen suuntaan.

Äärimmäisen vaarallinen ulkopoliittinen ratkaisu

Yhdysvaltojen sotaharjoitusta Suomessa ei voida pitää vähäpätöisenä ulkopoliittisena ratkaisuna.

– Kyse on äärimmäisen vaarallisesta ulkopoliittisesta ratkaisusta. Kuten aikaisemmin, nykyisin Suomessa ei ulkopoliittisesti toteuteta aktiivista vakauspolitiikkaa, vaan nykyinen ulkopolitiikka aiheuttaa maallemme erittäin suurta ja haitallista epävakautta.

Nykyisin nousee usein esille väite siitä, että sotilaat johtavat Suomen turvallisuuspolitiikkaa.

– Ei sotilaiden ole annettu johtaa Suomen turvallisuuspolitiikka: antamalla asioista sellainen kuva, ulkopolitiikan johto pesee kätensä. Ellei se täysin hyväksyisi sotilaiden väitettyä ”johtamista”, sellaista ei tietenkään tapahtuisi.

Onko mahdollista, että ei päädytä vaikean tilanteen kautta suurvaltojen sopimukseen vaan todelliseen sotilaalliseen kriisiin?

– Suunnitelmat alistaa Venäjä länsi-imperialistien alusmaaksi sisältävät käsittääkseni kaksi vaihtoehtoa: A) Venäjän talouden sekasortoon saattamisen ja sisäisen kaaoksen aikaansaamisen Ukrainan malliin ja B) Sotilaalliset toimet. Edellinen on ensisijainen, mutta sillä ei ole saavutettu menestystä.

Venäjän toimia arvioitaessa tulee ymmärtää se, että Venäjällä on valtavan paljon sellaista yksityiskohtaista tiedustelutietoa, mitä Suomella ei ole.

– Sen pohjalta he ovat varautuneet kumpaankin vaihtoehtoon. Näyttää siltä, että USA-EU-blokki näkee vaihtoehto A:n mahdollisuudet vähäisiksi. Vaarana on siirtyminen vaihtoehto B:hen. Sen varalta Venäjä on massiivisesti vahvistanut puolustustaan luodakseen riittävät valmiudet torjumaan kaikkein nykyaikaisimmatkin hyökkäyshankkeet. Se toivottavasti hillitsee hyökkäyshaluja.

Täyskäännös rauhanomaiseen turvallisuuspolitiikkaan

Onko mahdollista, että esimerkiksi NATOn isäntämaasopimus, kevään sotaharjoitus ja suomalaisen median NATO-into yhdessä vaikuttavat siihen, ettei Venäjä enää luota Suomeen?

– Tämä lienee ollut täysin selvää jo pitemmän aikaa. Tietäähän Venäjä myös Suomen poliittisen johdon todellisista tarkoituksista hyvin paljon. Annan arvoa heidän kärsivällisyydelleen ylläpitää hyviä yhteistyösuhteita Suomen kanssa kaikesta Venäjää vastaan suuntautuneesta politiikasta ja jatkuvasta julkisesta herjaamisesta huolimatta.

Tulisiko Yhdysvaltojen Suomen sotaharjoitus peruuttaa?

– Sotaharjoituksen peruuttaminen on välttämätöntä, mutta se ei riitä, vaan siitä voisi käynnistyä politiikan täyskäännös kohti rauhanomaista turvallisuuspolitiikkaa, Kekkosen esimerkkiä seuraten.

Miten Suomen ulkopoliittisen johdon tulisi mielestäsi toimia asian edistämiseksi?

– Suomen pitäisi julistautua kaikesta sotilaallisesta toiminnasta vapaaksi maaksi, joka pyrkii koko maailman rauhanomaiseen yhteistyöhön ja aseidenriisuntaan. Tälle politiikalle pitäisi hakea kansainväliset turvallisuustakuut. Tätä voi pitää täysin utopistisena, mutta näin minä ajattelen.

NATO testaa Suomen nöyryyttä

Erkki Tuomiojan, Pekka Ervastin ja puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juustin mukaan hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan esittelijä ei ole toiminut selvityksen riittävyyden ja tietojen paikkansapitävyyden osalta perustuslain edellyttämän esittelijän vastuun vaatimalla tavalla tulevaan sotaharjoitukseen liittyen.

– Eihän minulla ole asiasta todellista tietoa. Jos väärinkäytöksiä on tapahtunut, ne ovat tässä tapauksessa vakavia ja syylliset pitää saattaa vastuuseen: pelkkä puhe ei riitä. Eihän valtiojohto tällaisia asioita päätä tietämättä tarkoin, mistä on kysymys.

Mikäli Tuomioja, Ervasti ja Juusti ovat oikeassa, niin onko puolustushallinto tällöin oikeudettomasti ottanut itselleen vallan kutsua vieraan valtion sotavoimat Suomen alueelle?

– Pitänee paikkansa, että aloite on tullut USA:sta. Vai onko peräti niin, että isäntämaasopimuksen puitteissa se ei ole edes aloite, jota Suomen ulkopoliittinen johto voisi käsitellä, vaan USA katsoo voivansa pitää tätä pelkästään ilmoitusasiana? Siinä testataan NATOn kannalta isäntämaasopimuksen toimivuutta eli sitä, miten nöyrästi Suomi sitä noudattaa.

Venäjän ”uhka”

Maanpuolustuskurssin avajaistilaisuudessa komentaja Jarmo Lindberg totesi mm. seuraavaa: ”Valmiuden kohottamisessa on kyse toimenpiteistä, jotka liittyvät sotilaallisen hyökkäyksen uhkaan ja jotka aloitetaan valtionjohdon päätösten ja puolustusvoimain komentajan käskyjen mukaan.” Venäjästä annetaan ajoittain ymmärtää, että se olisi Suomelle uhka.

– Uhka on päinvastainen. Suomen vehkeily NATOn kanssa on uhka Venäjälle. Olemmeko nyt Lindbergin sanojen mukaisesti tilanteessa, että valmiutta kohotetaan toimenpiteillä, jotka liittyvät sotilaallisen hyökkäyksen uhkaan ja jotka aloitetaan valtionjohdon päätösten ja puolustusvoimain komentajan käskyjen mukaan?

Yhdysvallat sotilaallisena toimijana

Kuinka kuvailisit Yhdysvaltojen toimintatapoja sotilasmahtina?

– USA on kehittänyt ihmiskunnan historian ylivoimaisesti pahimman tuhovoiman ja käyttää sitä häikäilemättömästi hyväkseen yhdessä talousmahtinsa kanssa joko pakottavana uhkana tai sotilaallisena aggressiona. Kontrollivälineinä sillä on yli 800 erittäin suurta sotilastukikohtaa ulkomailla, valtavan laaja urkkijoiden ja manipulaattorien verkosto sekä koko maailman kattava sähköinen vakoiluverkosto.

Suomen ja Venäjän väliset suhteet

Kuinka kuvailisit Suomen suhdetta Venäjään ja maiden välisiä suhteita: mikä on vuosien saatossa muuttunut?

– Suomen poliittinen johto on tärvellyt suhteitaan Venäjään kiihtyvällä tahdilla niin taloudellisesti, poliittisesti kuin sotilaallisestikin. Ulospäin yritetään näytellä muuta.

Onko tuleva sotaharjoitus mielestäsi provokaatio Venäjää kohtaan?

– Perimmältään se on tiivistä mukaan menoa USA-EU-NATO-imperialistien Venäjän vastaisiin hankkeisiin, sellaisena hyvin näyttävä provokaatiokin.

Minkälaisin ”argumentein” natointoilijat ovat suitsuttaneet natoon liittymisen välttämättömyyttä?

– En ryhdy luettelemaan heidän ”argumenttejaan”. NATO on ennen kaikkea valtapoliittinen hanke, joka tähtää koko maailman alistamiseen länsimaiden finanssikapitalismin riiston kohteeksi. Suomi on jo nyt täysin NATOn liittolainen.

Yhdysvaltojen presidentinvaalien vaikutukset turvallisuuteen

Kuinka Yhdysvaltojen presidentinvaalien lopputulos tulee vaikuttamaan koko maapallon turvallisuuteen?

– Mikäli Hillary Clinton tulee valituksi, tilanne pahenee. Sen osoitti Clintonin toiminta ulkoministerinä. Jos Donald Trump valitaan, siitä seuraa täysin arvaamaton ja vaarallinen sekasotku. Jos Bernie Sanders valitaan, saattaisi olla jotain toivoa.

Rauhanliikkeiden merkitys ja rooli

Tervahattu pitää tärkeänä rauhanliikkeiden tekemää työtä.

– Rauhanliikkeet tekevät Suomessa paljon hyvää työtä, mutta suurissa koko ihmiskuntaa koskevissa kysymyksissä ne ovat joko toimettomia tai eivät taistele imperialismin aiheuttamaa uhkaa vastaan.

Tervahatun mukaan kaikista poliittisista kysymyksistä tärkeintä on perehtyä kunnolla imperialismiin.

– Se kannattaa aloittaa lukemalla Leninin teos Imperialismi, kapitalismin korkein vaihe. On ällistyttävää nähdä, kuinka nerokkaasti Lenin tutki imperialismia jo sata vuotta sitten. Kansainvälinen sosialistinen ja työväenliike pystyi pitkän aikaa patoamaan imperialismin riehumista, mutta nyt se on pääsemässä täysin valloilleen, ellei ihmiskunta ryhdy toimimaan tätä vaaraa vastaan, Tervahattu päättää.