Tähtäimessä terrorismi vai kansalaisaktivismi?
Syyskuun 11. päivän tapahtumien johdosta EU:ssa valmistelussa
oleva uusi "terrorismilainsäädäntö", jonka
myös Suomi joutuisi hyväksymään, näyttäisi
pintapuolisessakin tarkastelussa tähtäävän pikemminkin
kansalaisaktivismin vaikeuttamiseen kuin terrorismin todelliseen estämiseen.
Terrorismista on rangaistussäännökset jo nykyisessäkin
lainsäädännössä. Nyt ei kuitenkaan ole kyse vain
olemassa olevan rangaistusasteikon kiristämisestä, vaan täysin
uusien asioiden liittämisestä terrorismilainsäädännön
piiriin.
EU:n ehdotuksessa uudeksi terrorismilainsäädännöksi
on määritelty terrorismiksi "tahalliset rikokset, jotka kohdistuvat
yhteen tai useampaan maahan, niiden instituutioihin tai kansalaisiin, tarkoituksenaan
pelotella niitä ja vakavalla tavalla horjuttaa maan poliittisia, taloudellisia
tai yhteiskunnallisia rakenteita taikka tuhota ne".
Terrorismirikokset lueteltu
Rikokset, jotka voivat olla terrorismirikoksia, on EU:n esityksessä
erikseen lueteltu, ja niille määritetään eurooppalainen
rangaistusasteikko, jota toki ankaramminkin voi maakohtaisesti rangaista.
Mahdollisten terrorismirikosten listalla on murha, ruumiinvamman tuottaminen,
panttivangin ottaminen, varkaus, ryöstö, aseiden tai räjähteiden
valmistus, näiden hankinta jne., tulipalojen tai räjähdysten
aiheuttaminen ym.
Huolestuttavin on kuitenkin kohta "valtion laitosten, julkisten
liikennevälineiden, julkisia palveluja tuottavien laitosten, julkisten
paikkojen ja omaisuuden laiton haltuunotto tai vahingoittaminen", rangaistusmaksimi
viisi vuotta vankeutta (tai maakohtaisesti enemmänkin).
Tähtäimessä kansalaisaktivismi?
Edellinen vaikuttaa kohdalta, joka on suunnattu pikemminkin yhteiskunnallisten
kansalaisliikkeiden harjoittamaa kansalaistottelemattomuutta kuin terrorismia
vastaan. Ainakin sellainen tulkinta olisi juridisesti mahdollista. Kaikenlaiset
valtaukset, "vihreät junat" ja esim. graffitit voidaan tämän
perusteella lukea myös terrorismirikoksiin.
Myös kohta "hyökkäykset tietojärjestelmää
häiritsemällä" (rangaistusmaksimi viisi vuotta vankeutta)
on varsin epäilyttävä ns.
hacktivismin
näkökulmasta.
Kaiken päälle listassa ovat "terroristiryhmän johtaminen"
(rangaistusmaksimi15 vuotta vankeutta) ja "terroristiryhmän tukeminen,
kannattaminen tai toimintaan osallistuminen" (rangaistusmaksimi viidestä
seitsemään vuotta vankeutta).
Jos tämä menee läpi, vaikkapa. seuraavan
street partyn
järjestäjä voi saada 15 vuoden vankeustuomion, osallistujat
viisi vuotta ja moisen toiminnan kannattajat seitsemän vuotta. Monet
tahot ovatkin innokkaita niputtamaan kansalaistottelemattomuuden terrorismiin
(esim. pääministeri
Paavo Lipposen
(sd.) taannoinen "lipsahdus"
norjalaisista "aktivisteista" ja "terroristeista").
Puitepäätös vielä tänä vuonna
Puitepäätös on tarkoitus lyödä lukkoon EU:n
sisä- ja oikeusministereiden kokouksessa 6.-7.12. ja vahvistaa
Laakenin
EU-huippukokouksessa 13.-14.12. Sen jälkeen uusien terrorismilakien
on määrä tulla voimaan jäsenvaltioissa vuoden 2002 loppuun
mennessä.
On olemassa vaara, että uudet terrorismilait itse asiassa jopa lisäävät
terrorismia kaventaessaan avoimen yhteiskunnallisen toiminnan ja keskustelun
mahdollisuuksia. Ainakin nykyisessä muodossaan terrorismilait uhkaavat
enemmänkin kansalaisliikkeitä kuin terroristeja, joiden toimet
ovat joka tapauksessa ennestäänkin rangaistavia. Suomenkin johtavat
juridiikan asiantuntijat suhtautuvat erittäin kriittisesti EU:n esittämän
uuden terrorismilainsäädännön tulkinnanvaraisuuteen
ja mahdollisuuteen sen väärinkäyttöön mm. juuri
kansalaisaktivismia vastaan.