Yhteiskuntamme ohittaa sen valtavan joukon, joka on huonossa asemassa. Politiikka on keskiluokkaista, ja politiikkaa tehdään keskiluokan ehdoilla. Kosketus köyhyyteen on ohutta. Haastattelussa kaksi SKP:n aluevaaliehdokasta Kerava-Vantaan hyvinvointialueella; Matti Christensen ja Thea Lausa.
Keywords:
Tänään on palkkapäivä!
Julkisten alojen liittojen yhteinen mielenosoitus vauhditti työtaistelua Helsingissä. Osaaminen maksaa, muistutti tuhansien kuntatyöläisten joukko.
Julkisten alojen liitot osoittivat perjantaina mieltään Helsingissä vauhdittaakseen käynnissä olevaa työtaistelua. Palkkapäivä-mielenosoitus kokosi reilut 3000 opettajaa ja muuta kunta-alan työntekijää vaatimaan osaamistaan vastaavaa palkkaa.
Yli 80 000 kunta-alan työläistä on parhaillaan lakossa kymmenessä kaupungissa ympäri Suomen.
Osaaminen maksaa
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine korosti, että nyt on aika työläisten saada arvoisensa palkka.
– Emme ole töissä huvin vuoksi, meidän työllämme on merkitystä. Tänään osoitamme joukkovoimaa, ja joukkovoima on se, millä me muutamme asioita.
Julkisesti rahoitetut palvelut tuottavat kaikille hyvinvointia, muistutti Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.
– Eduskunta määrittää kuntien vastuut ja sieltä pitää löytyä resurssit niiden hoitamiseen. Julkisen alan työntekijöitä kiitellään juhlapuheissa, mutta kun tulee palkanmaksun aika niin on hiljaisempaa.
Luukkaisen mukaan liikkeellä on porukka, joka on tottunut tyytymään siihen mitä annetaan. Nyt vaaditaan sitä, mikä porukalle kuuluu.
– Vuosikausia on sinnitelty, nyt on muutoksen aika. Kun kynnys ylitetään, niin liikkeelle lähdetään. Osaaminen maksaa, summasi Luukkainen.
Kaikkien asia
Suomen julkinen sektori on monelle muulle maalle malli siitä, miten asiat pitää hoitaa. Työtaistelussa on kyse kaikkien meidän suomalaisten asiasta.
– Jokainen suomalainen käyttää jossain vaiheessa elämäänsä julkisia palveluja. Niitä arvostetaan, ja arvostuksen on pakko alkaa näkyä palkoissa, totesi ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima.
Kunta-alalla on perinteisesti ollut töissä tunnollista porukkaa, mutta nyt on Voiman mukaan tullut aika vaatia parempia palkkoja ja työoloja. Väkeä on koko ajan vähennetty ja työtehtäviä on tullut lisää. Tilanne ei voi jatkua.
– Myös kuntalaisten pitää vaikuttaa, käydä aktiivista keskustelua ja vaatia parempia julkisia palveluja, huomautti Voima.
Rahaa aseisiin mutta ei liksoihin
Kunta-alan työläiset vaativat julkisen alan palkkaohjelmaa, mikä nostaisi palkkoja usean vuoden aikana normaalien korotusten päälle. Toistaiseksi työnantajaosapuoli ei ole suostunut palkankorotuksiin rahojen vähyyteen vetoamalla. Paineet ovat kovat, sillä päättäjät ovat olleet jo pitkään tietoisia palkkakuopasta ja liki kaikki poliittiset puolueetkin ovat todenneet palkkojen riittämättömyyden. Varoja ei silti tunnu julkisten palvelujen hoitamiseen löytyvän, vaikka hallitus on panostanut muun muassa puolustusvoimien asehankintoihin ja koronakriisin hoitoon ylimääräistä rahaa.
Tällä hetkellä osapuolet neuvottelevat alivaltiosihteeri Elina Pylkkäsen vetämässä sovittelulautakunnassa. Ainakaan vielä ei lautakunnassa ole nähty edellytyksiä sovintoesityksen antamiselle.
Kunta-alojen mielenilmaus 6.5.2022 Helsinki. Kuva Emma Grönqvist
Kunta-alojen mielenilmaus 6.5.2022 Helsinki. Kuva Marko Korvela
Kunta-alojen mielenilmaus 6.5.2022 Helsinki. Kuva Marko Korvela
Kirjoittajan artikkelit
Helsingin Säätytalon edessä kokoontunut budjettimielenosoitus vei terveisensä riiheen kokoontuvalle hallitukselle: ilmastokriisille on pakko tehdä jotain ja heti.
Elokapina ei hellitä: väkijoukko sulkee Helsingin Mannerheiminkadun jo toista vuorokautta kestäneessä mielenosoituksessa.
- ‹ edellinen
- 5 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.