Tuloerot ovat Suomessa kasvaneet jo 1960-luvun lopun tasolle
TA-ARVIO: Quilapayun täydessä vedossa
02.10.2009 - 12:00
(updated: 09.10.2015 - 12:38)
Legendaarinen chileläisyhtye Quilapayun saapui pitkästä aikaa Suomeen ja konsertoi tiistaina Helsingin Savoy-teatterissa.
Aluksi katsomossa oli havaitsevinaan varautuneisuutta: miten papat pärjäävät? Ei kulunut kauan, kun kaikki huomasivat, että papat pärjäävät mainiosti, ja heittäytyivät täysin rinnoin musiikin ja lavashown lumoihin.
Yhtyeen pitkäaikainen johtaja Eduardo Carrasco ja yksi toinen alkuperäisjäsen eivät olleet mukana, mutta viisi veteraania olivat, ja uusina kaksi nuorta lahjakkuutta.
Taas kerran saattoi vain äimistellä quilapayunilaisten musikaalista lahjakkuutta. He kaikki ovat paitsi taitavia laulajia myös ilmiömäisiä multi-instrumentalisteja. Soittimet vaihtelivat joka miehellä tiheään tahtiin. Ja heidän a cappella -laulunsa soi kuin urut. Kun mukana on leikkisää huumoria, paketti on vastustamaton.
Omien tuttujen laulujensa, Maamiehen rukouksen, Mitähän paavi sanoisi ja monien muiden, ohella Quilapayun omisti komean tribuuttiosuuden Victor Jaralle, jonka kanssa bändi teki yhteistyötä jo 1960-luvulla. Kuultiin monia Jaran lauluja, kuten Manifesti ja kaiken kruununa Muistan sinut Amanda.
Ja kuultiin myös kaksi toisen chileläisen kommunistitaiteilijan Pablo Nerudan teksteihin tehtyä laulua.
Yleisö lämpeni lämpenemistään vaatien ylimääräistä, jonka tiesi varsin hyvin saavansa. Katsomo nousi seisomaan, kun Quilapayun yhdessä Agit Propin kanssa esitti jo aikoinaan yhdessä levylle laulamansa El pueblo unido jamas sera vencido, Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa.
Agit Prop hoiti ennen vieraiden esiintymistä tunnetulla taidollaan lämppäribändin tehtävät Eero Ojasen, Häkä Virtasen ja Tomi Parkkosen säestämänä. Ja lohdutukseksi niille, jotka olivat Tampereella Tiedonantajan 40-vuotisjuhlakonsertissa, mutta eivät päässeet Savoyhin, paljastettakoon, että suuri osa nyt esitetyistä lauluista oli samoja kuin Tampereella: Dialektiikan ylistys, Lukevan työläisen kysymyksiä, Solidaarisuus, Che, Allendelle ja Oppimisen ylistys.
ERKKI SUSI