TA:N TEORIA & POLITIIKKA -LIITE Neuvostoliiton nousu ja tuho
Aleksanteri-Instituutin tutkimusjohtajan Markku Kangaspuron mukaan Neuvostoliitto oli monen länsimaisenkin ihmisen mielestä vetovoimainen yhteiskunta vielä pitkälle 1970-luvulle saakka.
Länsimaiseen valistusaatteeseen istuu hyvin ajatus paremman tulevaisuuden puolesta toimimisesta. Neuvostoliitto lupasi ensimmäisen maailmansodan teurastuksen jälkeen taata rauhan Sen edustamat aatteet antoivat lupauksen siitä, että sodat voidaan välttää ja kansallisristiriidat selvittää leniniläisen kansallisuuspolitiikan ja niin sanotun rauhanomaisen rinnakkaiselon kautta.
– Toinen keskeinen seikka oli Neuvostoliiton esittämä hyvinvointiyhteiskunnan malli, joka lupasi uudenlaista sosiaalista järjestystä ja hyvinvointia maailman työläisille ja köyhyydessä eläville.
Ihmiset totta kai näkivät, ettei Neuvostoliitossa sitä ollut vielä 1950-luvullakaan, mutta se oli suuri lupaus uudenlaisesta sosiaalisesta järjestyksestä, totesi Kangaspuro.
Kolmas suuri lupaus oli uudenlainen demokratia, sosiaalisesta asemasta riippumaton tasa-arvo kaikille kansoille.
– Niin kauan kuin myös vasemmistossa ja työväenliikkeessä nähtiin, että Neuvostoliiton malli kehittyi ja oli prosessissa synnyttämässä uudenlaista demokratiaa, siihen uskottiin siitä huolimatta, että ihmiset näkivät maan valtavat ongelmat. Myös Neuvostoliiton alkuvuosina toteutetut reformit ja politiikka tietyllä tavalla antoivat viitteitä siitä, että tilanne kehittyisi lupaavaan suuntaan, huomautti Kangaspuro....
MARKO KORVELA